13.4.2011 3:00
Kuusamo. Avanto kuhisee muikkuja, kun kalastaja Juha Korhonen kiskoo nuotan perää jäälle Kuusamon Ala-Kitkalla.
Apureina ovat veli Tapio Korhonen sekä kokenut nuottaaja, 82-vuotias Heino Airisniemi.
Miehet erottavat avannolla saaliista hauet, ahvenet ja kiisket ennen kuin muikkulasti matkaa moottorikelkalla perattavaksi kalasatamaan.
Muikkuja Kuusamossa pyytää tänä keväänä 11 nuottaporukkaa.
"Vielä 1990-luvun alussa nuottaporukoita oli peräti 55, ja saalis oli sen mukainen", Juha Korhonen kertoo.
Myös kotimaisen kalan kulutus on romahtanut koko Suomessa. Sen osuus kalaravinnosta on enää noin 30 prosenttia.
Yksin Norjan vuonojen verkkoaltaissa kasvatettua lohta tuotiin viime vuonna Suomeen 23 miljoonaa kiloa. Tuonnin arvo oli noin 108 miljoonaa euroa. Norjalaista lohta syödään jo lähes yhtä paljon kuin kaikkia kotimaisia kaloja yhteensä.
Keskimäärin yksi täysperävaunullinen rekka rahtaa joka päivä lohta Norjasta Suomen kalatukkuihin ja sieltä pakattuina fileinä marketteihin.
Vuonna 1985 suomalainen söi kotimaista kalaa 7,3 kiloa vuodessa. Tuontikalan osuus ravinnosta oli 5,4 kiloa.
Vuonna 2009 kotimaista kalaa kului enää 4,5 ja tuontikalaa 11,2 kiloa yhtä suomalaista kohti. Siitä norjalaista kasvatuslohta oli 3,4 kiloa.
Vaikka Norjan lohen kilohinta on viime aikoina noussut, pärjää se edelleen kotimaiselle kuha- ja kirjolohifileelle.
"Norjalla on maailman suurin viljelytuotanto. He hallitsevat maailman kalamarkkinoita", sanoo tutkija Aune Vihervuori Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta.
"Eettiset valinnat ja kalan alkuperä ovat monelle jo merkitseviä. Toivottavasti se kääntää kotimaisen kalan ja etenkin luonnonkalan kulutuksen uuteen nousuun", sanoo Arja Hopsu-Neuvonen Marttaliitosta. Liitto järjestää muun muassa Uudenmaan alueella kalankäsittelykursseja.
"Kurssien suosio on ollut valtaisa, sillä ihmiset pelkäävät ruotoja. Siksi Aasiasta tuotu ruodoton kala menee hyvin kaupaksi", Marttojen kotitalousneuvoja Hilkka Huttunen sanoo.
Kuusamossa kalastaja Korhonenkin on huomannut, ettei perkaamatonta kalaa osta pian kukaan. Ensi viikolla paikkakunnalla aloittaa 2,7 miljoonaa euroa maksanut kalatalo, jota EU on rahoittanut 750 000 eurolla.
Saman katon alle on koottu seitsemän kuusamolaista kalastajaa, paikallinen kalanjalostaja, kaksi kalanviljelijää sekä helsinkiläinen kalatukku.
"Kalatalon avuilla yritämme varmistaa, että kotimaista kalaa saadaan tasaisesti ympäri vuoden", toimitusjohtaja Jari Kokkonen kertoo.
Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi