Useampi kuin joka kolmas vanhempi pitää koulukuria liian löysänä

Opettajan keinot vähissä

Työrauhan puute häiritsee eniten kouluttamattomia.

Useampi kuin joka kolmas pääkaupunkiseudulla asuvan peruskouluikäisen lapsen vanhempi ajattelee, etteivät opettajat pidä koulussa riittävän kovaa kuria.

Kurinpalautusta toivovat erityisesti pienituloiset, työntekijätaustaiset ja korkeakouluttamattomat vanhemmat.

Tiedot selviävät HS:n teettämästä kyselystä, jossa pääkaupunkiseudun peruskouluikäisten lasten vanhemmilta kysyttiin mielipidettä opettajien pitämän kurin riittävyydestä.

TNS Gallupin toteuttamassa mielipidemittauksessa kaksi viidestä eli 40 prosenttia vanhemmista epäilee kurin riittävyyttä.

"Vastaajat eivät ehkä tiedä, mitkä ovat opettajien todelliset mahdollisuudet puuttua häiriökäyttäytymiseen", tulkitsee tulosta Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n entinen lakimies Markku Poutala.

Opettajan mahdollisuudet ovat tiukasti rajatut, vaikka oppilas käyttäytyisi opetustilanteessa aggressiivisesti.

Opettaja voi pääasiassa määrätä häirikön jälki-istuntoon, poistaa opetustilasta, antaa kirjallisen varoituksen tai asettaa hänet opetuskieltoon loppupäivän ajaksi.

Vuonna 2003 voimaan tullut laki antaa opettajalle lisäksi mahdollisuuden käyttää "kohtuullisia voimakeinoja", mikäli oppilas ei määräyksen saatuaan poistu opetustilasta.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi oppilaan taluttamista ulos luokasta.

Vaikka vanhemmat mielipidemittauksen mukaan toivovat tiukempaa kuria, on vaikea päätellä, mitä he käytännössä tarkoittavat.

Useimmat vanhemmat suhtautuvat hyvin jyrkästi pieneenkin fyysiseen voimankäyttöön, kertoo OAJ:n johtava lakimies Erkki Mustonen.

Hänen mukaansa tilanteita, joissa opettaja on poistanut oppilaan luokasta, menee poliisitutkintaan muutama vuosittain.

Tällöin punnitaan, ovatko käytetyt voimakeinot olleet kohtuullisia.

Herttoniemen yhteiskoulun äidinkielenopettaja Vesa Nikkilä ei usko, että rangaistukset ratkaisevat kurinpidollisia ongelmia luokassa.

"Opettajan on tärkeää olla se kasvattava aikuinen. Tavallisessa tuntitilanteessa rajoja voi asettaa parhaiten puhumalla ja keskustelemalla", hän sanoo.

Äidinkielen opettamisen lisäksi Nikkilä toimii luokanvalvojana yhdeksännen luokan oppilaille.

Luokanvalvojana hän on joutunut jakamaan jälki-istuntoa oppilailleen lähinnä myöhästymisestä. Nikkilän mukaan opettajan auktoriteetti on nykyään erilainen kuin ennen.

"Koulu toimintaympäristönä on muuttunut. Ulkopuolisen mielestä voi esimerkiksi näyttää siltä, että luokassa on vaikkapa hälinää, mutta se riippuu ihan siitä, miten opetus on järjestetty", hän pohtii.

Suomalainen koulukulttuuri poikkeaa monista muista Euroopan maista. Suomessa opetus ei ole yhtä opettajavetoista kuin muualla.

Vanhemmat kantavat huolta myös siitä, miten hyvin opettajat kiinnittävät huomiota koulukiusaamiseen.

HS:n gallupissa 42 prosenttia on sitä mieltä, että opettajien pitäisi puuttua kiusaamiseen nykyistä herkemmin.

"Opettajat puuttuvat aina, jos vain huomaavat", OAJ:n Mustonen vakuuttaa. "Alati kasvavat luokkakoot kuitenkin vaikeuttavat tilannetta."

Erityisesti henkinen väkivalta eli esimerkiksi nimittely jää helposti opettajilta huomaamatta.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kaupunki@sanoma.fi