Pelaaja tienaa Kiinassa kuin tehdastyöläinen

Pelaamispalvelut työllistivät 100 000 henkeä toissa vuonna, tutkija arvioi.

Kolmikymppinen eurooppalaismies pelaa World of Warcraft -tietokonepeliä ystäviensä kanssa usein. Pitkät työpäivät pitävät miehen kiireisenä, eikä hänen pelihahmonsa kehity samaa tahtia kuin ystävien hahmot.

Pysyäkseen porukassa hän päättää palkata kiinalaisen pelaamaan puolestaan.

Rankasti yksinkertaistaen tästä on kyse pelaamispalveluissa.

Esimerkiksi suomalaisessa nettihuutokauppa Huuto.netissä myytiin torstai-iltana World of Warcraftin pelihahmoja. Useita hahmoja sisältäneen paketin lähtöhinta oli 60 euroa.

Maailmanpankin tuoreen selvityksen mukaan arviolta 100 000 ihmistä sai pääasiallisen elantonsa tällaisista palveluista vuonna 2009.

Tutkijoiden mukaan verkkopelien ympärille onkin syntynyt oma toimiala: pelaamispalvelut.

Kuten monessa muussakin ilmiössä, pelaamispalveluissa kysyntä on perinteisesti tullut lännestä ja tarjonta idästä.

Viime vuosina tilanne on kuitenkin muuttunut. Kiinan pelaamispalveluiden sisämarkkina on kasvanut jo suuremmaksi kuin länsimaiden markkinat.

Pelaamispalveluita myyvät etenkin kiinalaisten suurkaupunkien laitamilla sijaitsevat pienet yhtiöt, pelaamispalvelustudiot. Toissa vuonna tällaisia palveluita ostettiin arviolta noin 2,2 miljardin euron edestä.

"Tyypillinen työntekijä on parikymppinen, maaseudulta kaupunkiin saapunut kiinalainen mies, joka on pelannut aiemmin mutta jolla ei ole juurikaan koulutusta", selvityksen laatinut Aalto-yliopiston Tietotekniikan tutkimuslaitoksen HIIT:n tutkija Vili Lehdonvirta kuvailee.

Lehdonvirran kyselyn perusteella kiinalaisten pelityöläisten palkat ovat pienet. Suurella osalla vastanneista tuntipalkka asettui 0,4–0,8 euroon. "Se on samaa luokkaa kuin pekingiläisen tehdastyöläisen minimipalkka", Lehdonvirta sanoo.

Pelaajat saattavat kuitenkin saada työsuoritukseen sidottuja palkkioita. Pelaaminen on sisätyötä, eivätkä työskentelyolosuhteet ole kiinalaisittain kehnoimmasta päästä.

"Kyselyn perusteella työtä ei pidetä vastenmielisenä."

Palkkojen ja pitkien työpäivien lisäksi vuokrapelaajat kokevat ongelmaksi työnsä arvostuksen. Ilman rahakannustinta pelaavat karsastavat "ammattilaisia", eikä vuokrapelaaminen ole kansantasavallan ihailluin ammatti.

2000-luvun taitteessa syntyneen palveluelinkeinon paras aika saattaa olla jo takanapäin, Lehdonvirta arvioi.

Viime vuosina pelaaminen on yleistynyt etenkin matkapuhelimissa ja yhteisösivustoilla, kuten Facebookissa.

World of Warcraftin kaltaisiin raskaisiin verkkopeleihin verrattuna uudet pelit ovat yksinkertaisempia, ja ammattilaisille on jäänyt vähän mahdollisuuksia toimia. Pelaamispalvelustudiot eivät ole ainakaan toistaiseksi keksineet, miten uusissa peleissä voisi tehdä rahaa.

Lehdonvirran mukaan alan kannalta olisi suotuisaa, jos pelejä kehittävät yhtiöt alkaisivat myydä erilaisia pelaamispalveluita itse.

Helsingin Sanomat ja Huuto.net ovat osa Sanoma-konsernia.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.talous@sanoma.fi