Peppi inspiroi Tiibetin ystävää

Näyttelijä Yangzom Brauen kirjoitti tiibetiläisen sukunsa tarinan.

Pitäisikö Yangzom Brauenia, 29, tervehtiä sanoin "Tashi delek" vai "Guten Tag"?

"Molemmat käyvät, pidän niistä kummastakin", näyttelijä nauraa matalan täyteläisellä äänellä – ja paljastaa samalla kulttuurisen kaksoisidentiteettinsä.

Hän on ensisijaisesti sveitsinsaksalainen, mutta kokee olevansa äitinsä ja etenkin 92-vuotiaan isoäitinsä kautta myös tiibetiläinen.

Los Angelesissa asuva Brauen piipahti Helsingissä esittelemässä kirjoittamaansa sukutarinaa Tiibetin tyttäret, joka ilmestyi juuri suomeksi. Kolmen sukupolven tarina yltää 1920-luvulta 2010-luvulle.

"Halusin säilyttää ja jakaa jotain Tiibetin historiasta, ja nimenomaan tavallisen ihmisen ja naisen näkökulmasta", hän perustelee työtään. "Kirja on pieni panokseni Tiibetin hyväksi."

Monien tiibetiläisten tavoin hänen isovanhempansa pakenivat kiinalaista miehityshallintoa 1959. Himalajan lumimyrskyissä laahusti mukana Brauenin äiti Sonam, tuolloin vielä pikkutyttö. Aikanaan hän oli tapaava Intiassa sveitsiläisetnologi Martinin, Yangzomin tulevan isän.

Perheensä pakolaisuudesta kirjoittaminen sai Brauenin hyvin kiitolliseksi siitä, että syntyi vapaaseen Sveitsiin. Nyt hän ymmärtää entistä paremmin, miksi äiti ja isoäiti siunasivat aina uutta kotimaataan, eivätkä halunneet olla sille mitenkään vaivaksi tai häiriöksi.

"Pyykkejäkään ei ripustettu ulos sunnuntaisin, koska se ei ole Sveitsissä tapana", Brauen virnistää.

Teatterista ja saksalaisen kielialueen tv-elokuvista ponnistanut näyttelijä päätyi Hollywoodin indie-elokuviin. Niistä monet ovat science fictionia toisin kuin juuri Intian Ladakhissa purkkiin saatu Escape from Tibet. Siinä Brauen esittää, kuinka ollakaan, Tiibetistä pakenevaa naista.

Hän on kampanjoinut toistakymmentä vuotta Tiibetin puolesta eri organisaatioissa, tätä nykyä Los Angeles Friends of Tibet:ssa.

"On löydettävä ratkaisu, jotta tiibetiläiset voivat elää kiinalaisten kanssa vapaasti ja oikeudenmukaisesti", hän sanoo varmana. Tavoite on autonomia, täyttä itsenäisyyttä uskaltaa harva vielä ajatella.

Yli miljoonan tiibetiläisen raportoidaan kuolleen miehitysväkivallan suorana seurauksena. Kuusi tuhatta luostaria on tuhottu ja luonnonvarojen riisto aiheuttanut vakavia ympäristötuhoja. Mielipiteistä vangitseminen ja kidutus jatkuvat.

Kiinan viranomaiset tapaavat suuttua aina kun Tiibetin kysymys nostetaan jossain esiin. Brauenin mielestä Kiinan kannattaisi vähitellen oppia, ettei sananvapaus ole huono asia tai heikkouden merkki.

"Tuomalla esiin eri näkemyksiä voidaan edistyä monissa asioissa, kun taas keskustelun tukahduttaminen voi jopa aiheuttaa vallankumouksia", hän sanoo – ja viittaa uutisiin arabimaista.

Miehityksen myötä Tiibetin buddhalaisuus tuli länteen, jossa se on herättänyt kiinnostusta. Brauen, jolle buddhalaisuus on enemmän elämänfilosofia kuin uskonto, ihailee sen vaikutuksia Mola-isoäidissään.

"Hän on onnellisin tietämäni ihminen ja vaikuttaa ikinuorelta. Hän on avara ja läsnä eikä jää vatvomaan häiritseviä tunnetiloja. Hän on vähään tyytyväinen, antaa pienestä eläkkeestäänkin pois kaiken mitä ei itse tarvitse."

Toinen Brauenin idoleista on aina ollut Peppi Pitkätossu. "Ehkä hänessäkin on jotain buddhalaista. Rakastan sitä mielikuvaa: tyttö, jolla on vapaus, voimaa eikä yhtään pelkoja", itsekin villikoksi tunnustautuva nainen hekottaa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.tanaan@sanoma.fi