Poliisi Roiston leivissä

Mikko Karppi ja hänen firmansa Roisto haluavat tehdä kaikista kirjailijoita.

Tamperelainen Mikko Karppi on töissä niin poliisissa kuin Roistossakin.

Virka-aikana hän työskentelee Tampereen poliisin rikostutkintayksikössä ja muina aikoina hän on Roisto Oy:n pääkirjailija projektissa nimeltä Pirunmeri.

Pirunmeri on WSOY:n kanssa tuotettu yhteisöllinen kirjaprojekti. Ideana on, että kuka tahansa saa tuoda oman panoksensa tarinaan.

"Halusimme tehdä jotain, johon on helppo tulla mukaan ja joka on yhteisöllistä ja hauskaa. Samalla tarkoituksena on myös rikkoa myyttiä kirjailijasta yksinäisessä kammiossaan", Mikko Karppi kertoo.

"Sillä totuushan on, että kirjailijat ovat maailman suurimpia varkaita."

Tällä Karppi tarkoittaa sitä, että kirjailijat kuvaavat tuotannossaan mielin määrin asioita, jotka ovat peräisin jonkun toisen elämästä. Tästä syystä kaikki kirjallisuus on tavallaan yhteisöllistä.

Karppi haluaa antaa kaikille mahdollisuuden saada äänensä kuuluviin ja osallistua luovaan prosessiin.

Aivan omasta päästään kansalaiskirjailijat eivät silti Pirunmerta saa kirjoittaa.

"Välillä olen ohjannut juonta aika diktaattorimaisin ottein. Joistain kirjoittajista huomaa, etteivät he ole perehtyneet kirjan aiempiin tapahtumiin. Yhtäkkiä kaksi eri paikoissa olevaa henkilöä tappelee keskenään. Tällaista ei tietenkään oteta mukaan kirjaan."

Pirunmeri on toinen yhteisöllinen kirjaprojekti, jossa Roisto Oy:n porukka on mukana.

Viime vuonna he tuottivat maailman ensimmäisen kokonaan yhteisöpalvelu Twitterin välityksellä kirjoitetun kirjan. Kirjoittamassa oli yli 500 ihmistä. "Pirunmeri on tavallaan haasteellisempi projekti siinä mielessä, että emme ole rajoittaneet kommenttien pituutta mitenkään. Twitterissä maksimipituus oli 140 merkkiä, nyt tekstiä on saattanut tulla kahdeksankin sivun verran."

Karppi tietää, miltä tuntuu, kun tekstiä syntyy paljon. Hänen oma esikoisensa, vuonna 2007 ilmestynyt Väinämöisen vyö, on yli 700 sivua pitkä.

Sen jälkeen Karpilta on julkaistu kaksi kirjaa. Seuraavan juoni on kehitteillä. "Haluaisin kuitenkin tulevaisuudessa kokeilla jotain uutta. Nykyteknologia mahdollistaa kaikenlaisen, esimerkiksi kirjan ja pelin yhdistämisen."

Kirjoittamisen Karppi aloitti puhtaalta pöydältä.

Takana oli lähes kymmenvuotinen ura pikajuoksijana. Taskussa oli Suomen mestaruus, mutta Karppia ärsytti.

"Juokseminen alkoi tuntua hukkaan heitetyltä ajalta. Päätin siis lopettaa. Samassa kuussa ryhdyin kirjoittamaan."

Teksti, jota Karppi kirjoitti, oli hänen ensimmäisen romaaninsa käsikirjoitus. Sitä ennen hän ei ollut kirjoittanut koulun ainekirjoituksia lukuun ottamatta mitään.

"En todellakaan ajatellut, että minusta tulisi kirjailija. En myöskään ajatellut ryhtyväni poliisiksi. Nämä kaksi ammattia kuitenkin sattumalta sopivat aika hyvin yhteen."

Karppi kuvaa kirjoissaan myös poliisin työtä. Hän on saanut kritiikkiä siitä, että kirjoittaa ammatista niin arkiseen sävyyn.

"Kuva, jonka ihmiset poliisin työstä ovat saaneet, on usein värittynyt."

"Harvalle poliisille työ on varsinainen kutsumus. Se tehdään, välissä heitetään läppää ja sitten lähdetään kotiin. Dekkareissa ja rikossarjoissa ei paljon paperitöitä tehdä."

Paperitöitä Karpilla riittää toviksi. Pirunmeren pitäisi olla viikon päästä painokunnossa.

"Ehkä minulla sitten on aikaa alkaa kirjoittaa omaa kirjaani", hän haaveilee.

Myöskään yhteisöllisten kirjaprojektien aika ei Karpin osalta ole ohi. Roisto Oy:ssa on jo uusi projekti suunnitteilla.

Päämääriä ja tavoitteita riittää. "Tavoitteenamme on, että jonain päivänä kirjoitamme kirjan yhdessä koko ihmiskunnan kanssa."

Pirunmerta voi kirjoittaa tänään klo 18:aan saakka osoitteessa www.pirunmeri.fi.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.tanaan@sanoma.fi