Ritari Ässä ja K-Kaupan Väiski kertoivat toisenlaisesta elämästä

Pohjois-Virossa neuvostoaikaan näkynyt Suomen televisio oli virolaisille tärkeä ikkuna länteen. "Vapaa maailma jokaisen olohuoneessa", kuvaa Kiur Aarma, toinen Suomen television merkitystä pohdiskelleen Disko ja ydinsota -dokumentin ohjaajista.

Virolaiset seurasivat silmä kovana ulkomaailman tapahtumia Suomen uutisista, mutta tiedon lisäksi länsitelevisio tarjosi myös viihdettä. Esimerkiksi Dallas ja Ritari Ässä toivat neuvostotodellisuuteen hämmentäviä välähdyksiä toisenlaisesta elämästä.

Ritari Ässä muun muassa innoitti Disko ja ydinsota -dokumentin tallinnalaispikkupoikia bongaamaan kaupungin harvoja ulkomaisia autoja. Niille sitten yritettiin jutella Michael Knightin ja tämän ihmeauto Kittin esimerkin mukaisesti.

Myös

mainokset olivat tärkeitä. Neuvostovirolaisia puhutti tiukasti esimerkiksi K-Kaupan Väinö Purje, "Väiski", joka esitteli lihatiskinsä mehukasta tarjontaa ja jakeli kansalle lihan käsittelyvinkkejä.

Viron kommunistijohdon kerrotaan uskotelleen kansalle, että Väiski kotletteineen on satua. Väitettiin, ettei siellä lännessä tuommoisia syödä, pihvit ovat muovia – ja jos eivät ole, niin ei kansalla niihin varaa ole.

Suomen ja monien muiden vieraiden kielien opiskelu sallittiin samoihin aikoihin, 1980-luvun loppupuolella. Tuohon asti Neuvosto-Virossa oli voinut opiskella vain venäjää, englantia ja saksaa.

Suomesta oppiaineena tuli heti tuolloin todella suosittu, kulttuurisihteeri Järvi Lipasti Suomen Viron-instituutista kertoo.

Hän itse alkoi opiskella suomea vuonna 1986. "Se oli silloin vähän kuin latinaa. Tiesimme, että jossakin tätä puhutaan, mutta ajattelimme, että me emme tule tätä kieltä koskaan itse käyttämään", hän kertoo.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.ulkomaat@sanoma.fi