Sirkus ankkuroituu Suvilahteen

Kansainvälinen Cirko-festivaali avaa sirkuskeskuksen upouudet tilat.

Uudella harjoitussalilla on korkeutta peräti yhdeksän metriä. Kun akrobaatit treenaavat trapetsi-, keinu-, liina- ja ilmakehtonumeroitaan, jokainen metri tulee tarpeeseen.

Vielä ollaan vähän vaiheessa: liima tuoksuu, laikat laulavat. Itse asiassa melkein mikään ei taida olla ihan valmista. Onneksi näissä piireissä on totuttu improvisoimaan.

Toisessa salissa Gandini Juggling -jonglööriryhmä harjoittelee renkailla ja palloilla suomalaisen Maksim Komaron ohjaamaa maailmanensi-iltaa. Motet-nimisessä esityksessä muinaisen Egyptin hieroglyfit kohtaavat keskiaikaisen markkinatunnelman ja nykyaikaisen fuusiomusiikin.

Ryhmän koti on Lontoossa, mutta esiintyjät tulevat Englannin lisäksi Suomesta, Espanjasta, Irlannista . . . Tässä maailmassa se on aivan tavallista: tämähän on sirkus.

Sirkusammattilaisten pitkäaikainen haave toteutuu, kun Cirko-keskuksen uudet, hienot tilat avataan tänään Kaasutehtaankadulla Suvilahdessa.

Yli satavuotiaassa Kojehuoneessa on 2 500 neliötä nykyaikaisella sirkustekniikalla varusteltuja esitys- ja harjoitustiloja, pukuhuoneita, varastoja, sirkusryhmien toimistoja, sirkusalan tiedotuskeskus sekä yleisölle avoin ravintola.

Entistä Viirus-teatteria on vaikea tunnistaa, sillä arkkitehti Simo Freesen johdolla hangaarimaisen rakennuksen keskelle on noussut kolmikerroksinen toimistolaiva, jonka ylimmästä ikkunaseinästä aukeaa hieno näkymä suureen harjoitussaliin. Tilaa pilkkoneet tilapäisrakenteet on purettu, kaareva katto ja korkeat ikkunat kuorittu esiin levyjen alta.

"Valotrussit tulivat juuri", Cirko-keskuksen johtaja Tomi Purovaara toteaa silminnähden tyytyväisenä viimeistelykaaoksen keskellä. "Saleissa on haluttu säilyttää rustiikkinen työpajafiilis. Joustolattiassa on 50 kiinnityspistettä ja luukkuja vaijereille, jotka kannattelevat helposti 500 kiloa ihmistä. Teräspalkit kantavat tonneja."

Cirko-keskus on pitkälti Tomi Purovaaran vuonna 2004 aloittaman määrätietoisen työn tulos. Hän tosin siirtää kunnian kiinteistöä hallinnoivan, Helsingin kaupungin omistaman Kaapelitehdas Oy:n toimitusjohtajalle Stuba Nikulalle sekä kaupungin kulttuuritoimea johtavalle Pekka Timoselle, jotka keksivät tarjota sirkukselle kyseistä tilaa. Kaikki aiemmin katsotut olivat olleet liian pieniä, epäkäytännöllisiä tai kaukana.

"2004 saimme kolmivuotisen hankerahoituksen Kulttuurirahastolta, sitten 2,5 miljoonaa Kaapelitehtaalta peruskorjaukseen", Purovaara luettelee. "Cirko on laittanut 650 000 euroa varusteisiin, ja opetusministeriöltä saatiin vielä erillinen rahoitus langattomaan tietoverkkoon."

"Tänä vuonna uudessa Cirko-keskuksessa on vielä neljä ensi-iltaa sekä pikkujoulukabaree, jossa esiintyy aito ruotsalainen kääpiö! Täällä treenaa ja esiintyy vuoden loppuun mennessä kaksitoista eri ryhmää, ja jatkossa järjestämme kolme festivaalia vuosittain."

Näillä luvuilla Helsinkiin on syntynyt sirkuskeskus, jota kadehditaan ulkomaillakin.

Cirko toimii residenssiperiaatteella eli myöntämällä Suomen hieman alle 20 ammattimaiselle sirkusryhmälle ja alan harrastajille hakemuksesta 1–4 viikkoa harjoitusaikaa kerrallaan sekä esitystilan sekä tuotantoapua. Majoitus järjestetään tarvittaessa yhteistyössä kaupungin kulttuurikeskusten kanssa.

Vastaavanlaisia residenssikeskuksia toimii toistaiseksi vain Ranskassa, mutta niitä on tekeillä muun muassa Gentiin, Barcelonaan ja Tukholmaan.

Seuraava tavoite on saattaa suomalainen sirkusopetus ammattilaistasolle.

"Meillä on vahva nuorisosirkustoiminta, mutta Salpauksen sirkuskoulu tarjoaa vain toisen asteen opetusta, ja Turun ammattikorkeakoulu taas keskittyy lähinnä sirkusalan pedagogiaan", Purovaara toteaa.

Suomen sirkusammattilaiset ovatkin hakeneet oppinsa pääasiassa muualta, esimerkiksi Tukholman yliopistotasoisesta sirkuskoulusta. Kielirajat ylittävän sirkuksen maailma on muutenkin luontevasti kansainvälinen.

Nyt vietetään sirkuksen pohjoismaista vuotta, ja osana sirkuksen vientihanketta sekä Pohjoismaista kulttuurifoorumia Cirkon uusiin tiloihin tutustuu pian noin 70 alan toimijaa eri puolilta Eurooppaa.

Tekeillä on myös pohjoismainen sirkusselvitys, jonka pohjalta tullaan kartoittamaan niin koulutusta kuin esitystoimintaakin, ja kesällä järjestetään Turussa Euroopan sirkuskoulujen Future Cirkus -festivaali, joka vahvistaa verkostoja entisestään.

Suomesta on siis hyvää vauhtia tulossa kansainvälisesti kiinnostava sirkusmaa. Nyt sillä on arvoisensa tilat.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kulttuuri@sanoma.fi