Sisäänpääsytesti ei pelota korkeaa tenoria

Kari Storckovius pyrki ensimmäisenä Musiikkitalon kuoroon.

"Ei jännitä", väittää espoolainen Kari Storckovius, 47.

Hän seisoo Sibelius-Akatemian Töölönkadun T-talon aulassa ja odottaa pääsyä kuorotestiin.

Storckovius on ensimmäinen niistä 350 kokelaasta, jotka pyrkivät Musiikkitalon uuteen kuoroon. Testejä on koko tämän viikon. Ensi viikolla ratkeaa, ketkä ovat ne sata onnellista, jotka pääsevät viinitarhasaliin esittämään kuuluisien kapellimestareiden ja orkestereiden kanssa klassisen musiikin suurteoksia.

Storckovius seisoo Sibelius-Akatemian oven takana kolmatta kertaa. Viimeksi laukaalaispoika seisoi täällä vuosina 1983 ja 1984. Kaustisen musiikkilukio oli takana ja klarinettia soittava ylioppilas pyrki opiskelemaan musiikinopettajaksi. Kun ovet eivät auenneet, Storckovius jätti pettyneenä musiikin. Hän tekee uraa yritysvastuun kehittäjänä ja sisäisenä tarkastajana.

Ennen pitkää hän oli kuitenkin taas kuoroissa ja bändeissä. Onneksi, sillä Storckovius on korkea tenori, ja niistä on kuoroissa huutava pula.

Musiikkitalon kuorotesteihin on ilmoittautunut ilahduttavan monta tenoria, 40. Bassoja on 60, mezzozopraanoja tai alttoja 150 ja sopraanoja 100. Joka ryhmästä valitaan 25 onnellista.

Miesten määrään saattaa vaikuttaa kuoron johtajan, säveltäjä Tapani Länsiön tausta. Hän on johtanut pitkään mieskuoroja, aiemmin Polyteknikkojen Kuoroa ja nykyisin Otaniemen Kaikua.

Sieltähän Länsiö saapuukin ja ilakoi tullessaan olevansa sellainen "valekuoronjohtaja": "Mitään koulutusta en ole kuoronjohtamiseen saanut."

Hän kertoo seuranneensa huvittuneena käytyä keskustelua: "Olen amatöörikuorolaulun täysverinen kannattaja ja ylpeä harrastajien hienoista tuloksista."

Mutta nyt on ensimmäisten kokelaiden aika astua raadin eteen.    Ensin   kajautetaan Kotimaani ompi Suomi. Ja kohta seuraa se pelätty: melodian laulaminen suoraan nuotista.

Voi ei! Storckovius alkaa laulaa väärää värssyä.

Aika hyvin se silti menee. Ja vielä paremmin menee oikea värssy heti perään: Vain viimeisen rivin intervallijäynä harhauttaa hiukan.

Testi on äkkiä ohi.

Miltä nyt tuntuu?

"Ehkä jännitys teki pienet tepposet", Strockovius myöntää.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kaupunki@sanoma.fi