perjantai 25.7.2014 | Jaakko, Jimi  Onnittele e-kortilla

Suomalaisen tietosanakirjan aika kesti sata vuotta

Kysyntä oli suurinta 1900-luvun lopulla.

26.3.2012 3:00

Päivä Heiskanen HS

"Ensimmäiset suomenkieliset tietosanakirjat olivat kansallisia projekteja", sanoo Juha Honkala, joka oli toimittamassa useita tietosanakirjoja ennen kuin jäi eläkkeelle vuonna 2010.

Ensimmäinen suomenkielinen tietosanakirja ilmestyi jo 1880-luvulla, mutta huomattavasti laajempi ja tärkeämpi oli vuosina 1909–22 ilmestynyt Tietosanakirja.

"Sata vuotta sitten nähtiin, että nuori kansakunta tarvitsee vankan henkisen pohjan, joten nimekkäät professorit kokivat tärkeäksi olla tekemässä 11-osaista Tietosanakirjaa."

Otavan ja WSOY:n yhteistyönä syntyneen Tietosanakirjan jälkeen Otava julkaisi neliosaisen Pienen tietosanakirjan (1925–28) ja 15-osaisen Ison tietosanakirjan (1931–39), mutta vuosisadan puolivälissä julkaisuinto hiipui.

Tietosanakirjainnostus yltyi taas 1960-luvulla, jolloin useat kustantajat alkoivat julkaista omia sarjojaan.

Honkala työskenteli WSOY:n tietosanakirjatoimituksessa uuden tietosanakirjabuumin aikana. Hän on ollut tekemässä useita yhtiön tietosanakirjoista, alkaen laajasta Spectrum-sarjasta, jonka ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1976.

Sen lisäksi hän toimitti muiden muassa Facta 2001:tä ja WSOY:n Isoa tietosanakirjaa. Noin 1990-luvun puolivälistä hän oli päätoimittajana useassa tietosanakirjassa, esimerkiksi WSOY:n tytäryhtiön Weilin + Göösin Factumissa.

"Suomessa tietosanakirjojen kysyntä oli tuohon aikaan poikkeuksellisen runsasta. Ehkä tiedon arvostus siihen aikaan oli toisenlaista kuin nykyään."

Suuri kysyntä myös takasi sen, että toiminta oli kannattavaa. WSOY:lläkin tietosanakirjatoimitus oli yksi talon suurimmista. Parhaimmillaan siinä työskenteli yli 30 ihmistä. Tietosanakirjoja ei yleensä saanut kirjakaupoista, vaan niillä oli omat jakeluorganisaatiot. Suurteosmyyjät joko kiersivät ovelta ovelle, myivät kirjoja puhelimitse tai esittelivät niitä messuilla.

"Monet suurteosmyyjät elättivät itsensä hyvin. Näitä sarjoja saatiin myytyä kymmeniä tuhansia", Honkala sanoo.

Enää painetuille hakuteoksille ei ole kysyntää. Mistä tietosanakirjamies itse etsii tarvitsemansa tiedot?

"Käytän kyllä tarvittaessa internetiä, myös Wikipediaa, mutta minulla on kotonakin paljon tietosanakirjoja. Niistä löytää usein tietoa, jota ei muualla ole. Jos esimerkiksi haluaa tietoa entisaikojen hallintovirkamiehistä, kannattaa katsoa tuon aikakauden hakuteoksesta."

Helsingin Sanomat | hs.kulttuuri@sanoma.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.

--%>