Pääkaupunkiseudun vanhemmat haluavat kaksikielisiä kouluja

Suomea ja ruotsia sekaisin

Etenkin hyvätuloiset ja korkeakoulutetut haluaisivat lapsensa kaksikieliseen kouluun.

Vanhempien mielestä Suomessa voisi hyvin olla kouluja, joissa opetetaan suomeksi ja ruotsiksi.

Näin pääkaupunkiseudulla ajattelevat varsinkin Espoossa asuvat hyvätuloiset, koulutetut johtajat ja ylemmät toimihenkilöt. Kannatusta on myös Helsingissä ja Vantaalla.

Tiedot selviävät HS:n teettämästä kyselystä, jossa pääkaupunkiseudun peruskouluikäisten lasten vanhemmilta kysyttiin heidän mielipidettään kaksikielisestä opetuksesta. TNS Gallupin toteuttamassa mielipidemittauksessa kaksikielisiä kouluja kannatti 55 prosenttia.

Vielä suurempi osa eli 67 prosenttia vanhemmista voisi panna lapsensa suomea ja ruotsia käyttävään kaksikieliseen kouluun, jos Suomen lainsäädäntö sellaiset sallisi.

Kokoomuksen, vihreiden ja Sdp:n äänestäjät ovat eniten kaksikielisyyden kannalla.

Myös perussuomalaisia äänestävistä yli puolet suhtautuu myönteisesti ajatukseen. Rkp:n kannattajia ei eroteltu, koska heitä oli vastaajista niin pieni osa.

Kyselyssä haastateltiin 528:aa pääkaupunkiseudun 7–16-vuotiaiden lasten vanhempaa syyskuussa 2011. Tulosten virhemarginaali on noin 4,5 prosenttiyksikköä.

Ajatus kaksikielisistä kouluista nousi esille syyskuussa, kun Ruotsin ympäristöpuolueen entinen puheenjohtaja Maria Wetterstrand ihmetteli sanomalehti Hufvudstadsbladetin haastattelussa, miksei sellaisia ole Suomessa.

Wetterstrand asuu osittain Helsingissä puolisonsa, vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön kanssa. Heidän poikansa käy ruotsinkielistä koulua.

Suomessa on paljon kaksikielisiä perheitä, jotka eivät nyt voi vaalia kaksikielisyyttään, Niinistö sanoo.

"Monet suomenkielisetkin perheet haluaisivat kasvattaa lapsistaan kaksikielisiä. Kouluissa voisi olla käytössä kaksi kieltä, mikä ei tarkoita, että kielet sotkettaisiin."

Rkp:n puheenjohtajan Stefan Wallinin mielestä idea kuulostaa hyvältä, mutta hän epäilee sen toimimista käytännössä. Wallin pelkää, että kaksikielisessä koulussa pienempi kieli eli ruotsi joutuisi syrjäytetyksi.

Sama huoli ilmeni syyskuussa Sipoossa, kun HS kysyi suomenruotsalaisilta heidän kantaansa kaksikielisiin kouluihin (13. 9.). Ajatus sai täystyrmäyksen. Esimerkiksi Sipoon lukion rehtori Hannu Ollikainen piti ideaa "utopistisena".

Julkisessa keskustelussa on arveltu, että kokonaan kaksikielinen ympäristö on oppilaille liian rankka.

Se onkin, jos käytetään nykyisiä, oppikirjaan perustuvia menetelmiä, sanoo erikoistutkija Sari Pöyhönen Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksesta.

"Oppikirjakeskeinen opetus voi johtaa siihen, että vierasta kieltä opetetaan lukemisen ja kirjoittamisen kautta ennen kuin lapset ovat edes oppineet kunnolla lukemaan äidinkielellään."

Pöyhösen mielestä kaksikieliset koulut olisivat kuitenkin hyväksi.

"Niissä ei tehdä ruotsinkielisistä suomenkielisiä tai päinvastoin. On yksikielisten ihmisten ongelma, että maailma on monikielinen."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kaupunki@sanoma.fi