Televisiosta tutusta ammattilaisten kieleksi

Suomen taito ruostuu Virossa

Englannin vetovoima ja valinnaisaineet syövät kiinnostavuutta.

"Mäyräkoira" , maistelee virolainen suomen kielen opettaja Madean Altsoo vastaopittuja slangisanoja. "Tai rantavalas."

Siis mikä? "Sellainen mies, jolla on vatsaa edessä, semmoista valkoista. Ei rantaleijona", kuvaa Pärnussa peruskoululaisia opettava Marika Holma.

Holma ja Altsoo vierailivat parinkymmenen muun suomen opettajan kanssa Helsingissä viime viikolla, kulttuuriin tutustumassa.

Viisipäiväinen reissu järjestettiin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoilla – virallinen Suomi on nimittäin huolissaan suomen osaamisesta Virossa.

Aikamoisessa aallonpohjassa suomen opiskelu Viron yleissivistävissä kouluissa onkin. Vielä 1990-luvun puolivälissä suomea luki lähes 3 900 lasta ja nuorta. Viime vuonna suomen lukijoita oli kouluissa enää vain 1 037.

Suomen kiinnostavuutta ovat vieneet valinnaisaineiden lisääntyminen ja englannin vetovoima. Eikä tuntejakaan ole paljon; suomea voi lukea vain kolmantena tai neljäntenä kielenä lukiossa, yhden tunnin viikossa.

Peruskouluissa suomea ei opeteta lukuun ottamatta Pärnun Kuninkaankadun koulua, jossa kieltä luetaan niin sanotuilla kerhotunneilla. Ammattikouluissa opiskelijoita on puolisentoista tuhatta.

"Aiemmin oppilaat olivat oppineet puhekielen televisiosta, ja opiskelimme tunneilla kielioppia", 20 vuotta suomea lukiossa opettanut Altsoo sanoo. "Nyt minulle tulee paljon oppilaita, jotka eivät osaa yhtään sanaa, eivät edes mitä on hei tai kiitos."

Myös vanhemman väen kielitaito on ruostunut, sillä Suomen televisio ei ole enää vuosikymmeniin toiminut Pohjois-Viron kielenopettajana.

Kangistuva kielitaito näkyy esimerkiksi liike-elämässä. Etenkin nuoremmat vaihtavat mielellään englantiin, kertoo Suomalais-eestiläisen kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Pasi Harttunen.

"Ei ole sattumaa, ettei siellä ole töissä parikymppisiä", hän sanoo Tallinnan-laivoista.

Tilanne saattaa kuitenkin muuttua. Vuoden kuluttua syksyllä tulee voimaan uusi opetussuunnitelma, jonka mukaan suomea voidaan opettaa toisena kielenä kuudennelta luokalta lähtien ja jopa yhdeksän tuntia viikossa.

Kouluille on annettu aikaa syksyyn 2013 sopeutua uuteen opetussuunnitelmaan.

Mitään hurjaa spurttia ei kuitenkaan ole luvassa.

Suomen Viron-instituutin kulttuurisihteeri Järvi Lipasti sanoo, että opetuksen lisäämistä hankaloittavat esimerkiksi oppimateriaalien ja opettajien vähyys.

Nyt suomea päntätään etenkin yksityisissä kielikouluissa. Viron-instituutin mukaan noin 30 kielikoulussa on 2 000–3 000 suomen opiskelijaa.

"Suurin osa oppilastani tahtoo Suomeen töihin", kertoo Irma Saares, joka opettaa suomea Studia Lingua -koulussa Tarttossa. Tunneilla istuu esimerkiksi rakennusalan työntekijöitä ja bussikuskeja.

Suomesta kiinnostuneita lääkäreitä ja sairaanhoitajia on niin paljon, että heille järjestetään omia kursseja.

Studia Lingualta kursseja ostaa esimerkiksi suomalainen terveydenhuoltohenkilöstön välitysyritys MediPower. Se aloitti sairaanhoitajien suomen tehokurssit Virossa vuosi sitten, ja nyt meneillään on seitsemäs 180 tunnin kurssi.

Tahti kiihtyy, kertoo MediPowerin Tallinnan henkilöstökonsultti Tero Nieminen.

Kolmen kuukauden kursseilla opitaan mahdollisimman paljon ammattisanastoa ja "suhtlus keel" eli kielitaito, jolla tulee toimeen arkipäiväisissä tilanteissa. "He aloittavat ihan alusta", Saares kuvaa.

Yksityiskoulujen suosio vaihtelee taloustilanteen mukaan, Lipasti sanoo.

Edelliset pari vuotta ovat olleet niille hyvää aikaa, sillä Viron 15 prosentin tienoille kiivennyt työttömyysprosentti ajaa ihmisiä Suomeen työnhakuun.

Tunneille tulee myös paljon suomalaisten kanssa bisnestä tekeviä, Saares kertoo. Ja tietysti niitä, jotka ovat suomalaisten kanssa naimisissa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.ulkomaat@sanoma.fi