lauantai 26.5.2012 | Minna, Vilma  Onnittele e-kortilla

Baltic Sea 2020 -säätiön puheenjohtaja Björn Carlson tahtoo tuloksia – ja nopeasti

Suurlahjoittaja haluaa pelastaa Itämeren

1990-luvun menestyspankkiirista tuli 2000-luvulla Itämeri-aktivisti.

15.2.2010 3:00

Mika Ranta HS

Baltic Sea 2020 -säätiön puheenjohtaja Björn Carlson vieraili Itämeri-huippukokouksessa Helsingissä viime viikolla.

Baltic Sea 2020 -säätiön puheenjohtaja Björn Carlson vieraili Itämeri-huippukokouksessa Helsingissä viime viikolla.

Ruotsalaisen Baltic Sea 2020 -säätiön puheenjohtajalla Björn Carlsonilla on edessään poikkeuksellinen haaste. Hänen pitäisi polttaa 50 miljoonaa euroa Itämeren suojeluhankkeisiin vuoteen 2020 mennessä – eikä takarajasta tingitä.

"En halua rahoittaa väitöskirjoja, jotka vain keräävät pölyä hyllyillä. Haluamme kerätä tietoa, jotta voimme suunnata tukea konkreettisiin toimiin", Carlson sanoo.

Carlson toimi 1990-luvun lopulle saakka yhtenä Pohjoismaiden menestyvimpänä investointipankkiirina omassa Carlson Investment Management -yrityksessään. Myytyään firmansa Skandialle hän oli tienristeyksessä.

"Halusin tehdä jotain mielekästä rahoillani, jota minulla oli enemmän kuin tarvitsin. Mutta 65-vuotiaana ei enää perusteta uutta yhtiötä."

Pikkupojasta saakka Carlson oli viettänyt paljon aikaansa saaristossa ja purjehtinut. Hän alkoi kaavailla eräänlaista Itämeren Nobel-palkintoa, mutta hylkäsi suunnitelman liian "passiivisena".

Lopulta hän perusti Baltic Sea 2020 -säätiön, jolle hän lahjoitti pesämunaksi 500 miljoonaa kruunua. Yksityishenkilön lahjoitukseksi summa on poikkeuksellisen mittava. "Ilmastonmuutos on epäilemättä pahin ympäristöuhka, mutta Itämeri on laajin alueellinen ympäristöongelma", Carlson perustelee.

Koska säätiöllä on aikaa enää vain kymmenen vuotta, tuloksia on saatava.

"Sillä ei ole väliä, kuka asiat tekee. Emme ole pystyttämässä monumenttia."

Säätiön merkittävintä antia tähän mennessä on ollut toiminta ylikalastetun turskakannan palauttamisessa. Turska on eteläisen Itämeren ekosysteemin tärkein petoeläin.

Projektissa olivat mukana Ruotsi, Puola ja Saksa, mikä selittää sen, miksi Baltic Sea 2020 -säätiötä ei Suomessa juuri tunneta.

Säätiö on myös teettänyt selvityksen siitä, kuinka eläinlannan valumista Itämereen voitaisiin estää ja miten lantaa muutettaisiin energiaksi.

Ympäristösuojelu on kestävyyslaji. Carlson tietää, että muutoksia voi joutua odottamaan pitkään.

"Itämeren pohjassa on paljon fosforia. Vaikka saisimme nyt pysäytettyä sen valumisen mereen, menisi vielä 30–50 vuotta ennen kuin näkisimme tuloksia."

Baltic Sea 2020 -säätiön kaltaiset yksityiset toimijat ovat kääntämässä uutta lehteä ympäristönsuojelussa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa yritykset ovat ottaneet hiilidioksidipäästöjen vähentämisen näkyvästi asiakseen. Bisnestä on vaikea tehdä, jos ympäristö on tuhoutunut.

Viime viikolla Helsingissä järjestetyssä Itämeri-huippukokouksessa yksityiset järjestöt ja säätiöt nousivat valtionpäämiesten rinnalle, mitä tulee näkyvyyteen ja ympäristölupausten konkreettisuuteen.

Carlson ei usko, että valtioiden merkitys katoaisi, vaikkakin hän piti osallistujamaiden ympäristösitoumuksia kokouksessa "epämääräisinä".

"Valtion toimintaa tarvitaan kaikkein tärkeimpiin hankkeisiin, se on varmaa. Mutta yksityiset organisaatiot voivat antaa työntöapua hallituksille tekemällä asioita päämäärähakuisesti ja keskittymällä lopputulokseen."

Huippukokouksessa Itämerta kuvailtiin maailman saastuneimmaksi ja sairaimmaksi mereksi.

Ihan näin pessimistiksi Carlson ei heittäydy. Hänen mukaansa pieniä parannuksia on jo havaittavissa. Esimerkiksi tietyt hylje- ja kotkakannat ovat vankistuneet.

"Ennen kaikkea tietoisuus Itämeren tilasta on viidessä vuodessa kasvanut huomattavasti."

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.