Pamfletti: Graffitikampanja teki Helsingistä vartijoiden kaupungin

Töhrysodan jäljet näkyvät yhä

Nollatoleranssi oli väärä tie, sanoo töhryjohtaja nyt.

Sotaa graffiteja vastaan käytiin Helsingissä järein asein.

Tuore pamfletti piirtää julmaa kuvaa kymmenen vuotta kestäneestä Stop töhryille -projektista, jonka tavoitteena oli siivota Helsinki graffiteista.

"Parasta projektissa oli, että se loppui", sanoo Kukka Ranta, yksi Muutaman töhryn tähden -pamfletin kirjoittajista.

Stop töhryille päättyi vuonna 2008, mutta jätti kaupunkiin pysyvän jäljen.

Sen myötä kaupungilla partioivat vartijat juurtuivat osaksi katukuvaa ja julkinen tila muuttui yksityiseksi, pamfletti kuvaa.

Yli 20 miljoonaa maksaneen projektin aikana Helsinki otti nollatoleranssin graffiteihin ja poistatti laittomien töhryjen lisäksi myös esimerkiksi kaikki aiemmin tilatut graffititaideteokset.

Pamfletin mukaan vartiointiliike FPS sortui toistuvasti liian koviin otteisiin valvoessaan ja jahdatessaan graffitintekijöitä. Pamfletissa pääsevät ääneen monet nuoret, jotka kertovat tulleensa vartijoiden pahoinpitelemiksi.

Kirjoittajat Ranta, Mikael Brunila ja Eetu Viren väittävät, että vartijoiden kovat otteet johtuivat osaltaan Helsingin määrittelemistä kilpailutuskriteereistä.

Vartiointiliikkeiden tärkein kilpailutuskriteeri oli kiinniotettujen graffitintekijöiden määrä.

"Näin Helsinki tavallaan kannusti vartiointiliikkeitä kovempiin otteisiin. Lopulta oltiin tilanteessa, jossa Helsinki käytti satoja tuhansia euroja siihen, että vartijat jahtasivat ja ottivat kiinni nuoria heppoisin perustein", Brunila sanoo.

Kirjoittajien mukaan virkamiehet pimittivät kilpailutuskriteereitä, eikä niitä esimerkiksi näytetty kaupunginvaltuutetuille.

Stop töhryille -projektin johdossa toiminut Kauko Haantie tyrmää kirjoittajien väitteen.

"Ainahan ne valtuutetuille näytettiin. Yksi kilpailutus oli julistettu salaiseksi, mutta kyllä sekin valtuutetuille näytettiin. Kilpailutusta voi aina kritisoida. Silloin myös lainsäädäntö oli toinen, nykyään tärkein kriteeri on raha", hän sanoo.

Tätä nykyä Haantie johtaa Siisti Stadi -projektia, joka poistaa töhryjä Helsingistä. Helsingillä ei kuitenkaan ole enää yhtenäistä töhrypolitiikkaa, vaan jokainen virasto hoitaa töhryjen puhdistamisen miten parhaaksi katsoo.

Rahaa kuluu noin puoli miljoonaa euroa vuodessa. Siitä 100 000 euroa uppoaa vartiointiin, jota hoitaa FPS:n perustalle syntynyt Turvatiimi. Stop töhryille -projektin aikaan vartiointiin kului enimmillään noin 300 000 euroa vuodessa.

Haantien mukaan väitteet vartijaväkivallasta ovat tuulesta temmattuja. Hän kuitenkin myöntää, että töhryprojektissa syyllistyttiin moniin virheisiin.

"Tällä tietämyksellä mitä nyt on, on selvää, että nollatoleranssi oli väärä tie. Jos yksikin nuori haluaa maalata luvallisesti, täytyyhän heillä paikka olla", Haantie sanoo.

Stop töhryille -projektin lopettamisen jälkeen Helsinkiin on pystytetty luvallisia maalauspaikkoja muun muassa Suvilahteen.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kaupunki@sanoma.fi