Taivallahden koululla on karkiton linja

Makeisten syönti on vähentynyt koulussa, vaikka salaherkuttelua esiintyy.

Koulut taistelevat oppilaiden karkin mussutusta vastaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL esitti, että kaikki peruskoulut julistautuisivat karkittomiksi.

THL kerää listaa karkittomista kouluista. Helsinkiläinen Taivallahden peruskoulu on nettilistalla numero 16.

Karkittomuutta alettiin vaalia koulussa jo viime vuonna, opettajat kertovat. Pari vuotta sitten Taivallahden ala-aste ja Etu-Töölön yläaste yhdistyivät, ja teinit toivat taloon omat tapansa.

Hirmuinen määrä karkkipapereita alkoi ajelehtia käytävillä, ja välipaloja syötiin miten sattui.

"Tuntui, että teinit elivät energiajuomilla ja olivat ihan täpinöissä", kuvailee rehtori Hannu Kosonen.

Karkit ja juomat kiellettiin. "Jos opettajat huomaavat mässyttämistä, asiaan puututaan. Herkut takavarikoidaan koulupäivän ajaksi. Ne saa hakea iltapäivällä huoltajan kanssa takaisin", Kosonen kertoo.

Koulu on muuttunut siistimmäksi, ja samalla on korostettu terveitä elämäntapoja. Karkkiroskaa saa silti siivota käytäviltä, ja rehtori kyllä tietää, että salanautiskelua esiintyy. "Olenhan ollut teini itsekin, kyllä mä muistan", sanoo Kosonen, joka ei vaikuta tiukkapipolta. "Onhan tässä kaksinaismoraalia, mutta kyllä karkit ovat vähentyneet", hän sanoo. "Meillä on huippumukavat oppilaat."

Jarna Örö, 13, syö joskus karkkeja koulun jälkeen. "Riippuu luonteesta, onko kiltti ja hiljainen vai luokan pelle", hän pohtii karkinsyöjän anatomiaa. "Vauhdikas ja villi tyyppi syö varmaan enemmän karkkeja", hän arvelee.

"Yleensä syön koulussa purkkaa. Tänä vuonna on kerran takavarikoitu karkkeja", tunnustaa Nehal Siddiqui.

Yksi ja toinen myöntää saaneensa joskus huomautuksen tai luovuttaneensa juomapullon opettajalle.

"Mä  en  syö,  ei  ole  koskaan rahaa", sanoo Roomeo Sahin.

"Jos on synttärit, saa tuoda karkkeja ja ne jaetaan nyyttäreissä", kertoo Abdirahman Mohamed.

Ysiluokan pojat väittävät olevansa oikeita karkkispurguja. "Sitä paitsi kouluruoka on niin mautonta, että on ihan pakko hakea kaupasta donitseja, croissanteja ja muita terveystuotteita", luettelevat Robin Nieminen ja Max Naumanen.

"Ei ole vaikea sanoa ei karkeille", sanoo kymppiluokan Nora Suominen. Hänen luokaltaan käydään usein kaupassa koulupäivän aikana, ja tytöt väittävät olevansa taitavia piilottelijoita.

Takavarikointisysteemi on Suomisen mukaan kuitenkin vähentänyt karkinsyöntiä, koska se tulee kalliiksi. Kenenkään ei ole nähty koulun jälkeen hakevan karkkeja takaisin.

"Enemmän koululaiset ostavat paistopisteen tuotteita kuin karkkeja", kertoo läheisen Siwan myymäläpäällikkö Heidi Kettunen.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kaupunki@sanoma.fi