Tuhansista vain harva jaksaa huipulle

Tuukka Raskille ei tullut mieleenkään lopettaa urheilua kesken kaiken.

"Ei koskaan", vastaa Jari Rask, kun häneltä kysyy, miettikö hänen poikansa koskaan urheilun lopettamista.

Kaikki nuoret jääkiekkoilijat eivät ole olleet yhtä varmoja kuin NHL:n kiekkoliigassa pelaava Tuukka Rask. Bostonin maalivahti kuuluu niihin harvoihin suomalaisiin vuonna 1987 syntyneisiin pelaajiin, jotka ovat nousseet ikäluokastaan huipulle.

Viime kesänä Raskista, 24, tuli yhdeksäs suomalainen Stanley Cupin voittaja.

Raskin uravalinta varmistui jo viisitoistavuotiaana. Hän halusi jääkiekon ammattilaiseksi.

Samoihin aikoihin 1 636 saman ikäluokan poikaa lopetti syystä tai toisesta jääkiekon pelaamisen.

Drop out -ilmiö, kesken lopettaminen, ei ole vain jääkiekon ongelma. Monet muut lahjakkaat palloilijat, yleisurheilijat, taitoluistelijat, hiihtäjät ja lukuisten muiden lajien harrastajat lopettavat kesken parhaan kehitysvaiheensa.

Lopettamiseen on monta syytä: opiskelu, toinen harrastus, halu pitää välivuotta ja kyllästyminen.

"Vain yksi–kaksi nuorta sadasta jatkaa urheilemista huipulle asti", sanoo drop out -ilmiötä selvittänyt Niilo Konttinen, joka toimii tutkijana ja psykologina Kilpa- ja huippu-urheilun keskuksessa Jyväskylässä.

Raskin ikäluokasta alle kymmenen on päässyt kovalle kansainväliselle huipulle. Samana vuonna syntyneistä Teemu Laakso aloitti kauden NHL:ssä Nashvillessa, mutta pelaa nyt alempaa AHL-liigaa Milwaukeessa ja Jesse Joensuu on siirtynyt NHL:stä Ruotsiin.

Venäjän KHL-liigassa ammattiaan harjoittavat Leo Komarov, Jori Lehterä, Jonas Enlund, Oskar Osala ja Mikko Lehtonen.

SM-liigassa ikäluokan tunnetuin pelaaja on Perttu Lindgren, joka kiekkoilee Rauman Lukossa.

"Urheilijan sielu", jatkaa Jari Rask. "Urheilu oli Tuukalle kaikki kaikessa jo ihan pienestä pojasta lähtien. Pienestä pitäen oli selvää, että Tuukasta tulee maalivahti."

Tuukan vuonna 1990 syntynyt veli Joonas pelaa hyökkääjänä Ilveksessä. Myös pikkuveljestä haluttiin tehdä kasvattajaseurassa Savonlinnan SaPKossa maalivahti, mutta silloin isä puuttui asiaan.

"Se oli ensimmäinen ja ainoa kerta, kun olen puuttunut poikieni pelaamiseen. Joonas halusi hyökkääjäksi", sanoo isä Rask.

Pohja tuleviin huippupeleihin luotiin Savonlinnassa luonnonjäillä, joka veti puoleensa jo kolmevuotiaana. Kun koulu alkoi, alkoivat samalla kyyditykset jäähallille.

Tutkija Konttinen muistuttaa kymmenen vuoden säännöstä: nuorelle tulee kymmenen vuoden aikana 10 000 toistoa, jos hän harjoittelee 2,45 tuntia päivässä.

Monella alle viisitoistavuotiaalla luku voi olla vielä alakantissa, kuten Tuukka Raskilla, joka saattoi viihtyä jäähallissa tuntikausia. Sen päälle tulivat vielä pihaleikit.

"Tuukalle ei ollut koskaan vaikeaa lähteä harjoituksiin, kuten monella muulla saman ikäisellä", sanoo Jari Rask.

Jääkiekon lisäksi Tuukka pelasi viisitoistavuotiaaksi jalkapalloa, mutta aika ei lopulta enää riittänyt kahteen lajiin. Koulunkäynti oli sivuosassa.

"Koulu ei ollut Tuukalla suoraan sanoen missään roolissa. Olisi ollut hyvä, jos Tuukalla olisi jokin perinteinen ammatti taustalla", isä sanoo.

Ainakin toistaiseksi Tuukka Raskin ammatin valinta on onnistunut. Marraskuun 2009 alussa hän solmi Bostonin kanssa kaksivuotisen sopimuksen, jonka arvo oli 2,5 miljoonaa USA:n dollaria, vajaat kaksi miljoonaa euroa.

Viime kauden mestaruus toi muhkean bonuksen ja uuden vielä arvokkaamman sopimuksen.

Jari Rask toivoo, että Tuukan terveys säilyy, eikä tule pahaa, uraa vaarantavaa loukkaantumista.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.urheilu@sanoma.fi