Tutkimus: Ylioppilastutkinto ei oikeudenmukainen pääsykoe

Suuri valinnaisuus vaikeuttaa arvosanojen vertailua.

Tänään maanantaina jälleen käynnistyvä ylioppilastutkinto on tuoreen tutkimuksen mukaan niin monenkirjava ja repaleinen tilkkutäkki, ettei se kelpaa korkeakoulujen pääsykokeeksi.

Aikoinaan tutkinto oli perin yhtenäinen ja kaikille kutakuinkin sama. Nyt se koostuu käytännössä yli 40:stä kahdesti vuodessa pidettävästä eri kokeesta. Yli puoleen niistä osallistuu alle kymmenen prosenttia kokelaista.

Kaikille yhteinen koe on enää äidinkieli. Loput kolme pakollista koetta voi valita toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen, matematiikan ja jonkin reaaliaineen joukosta. Lisäksi voi kirjoittaa ylimääräisiä kokeita. Yleisimmin tutkintoon sisällytetään viisi koetta.

Laaja valinnaisuus ja vaativuudeltaan varsin vaihtelevissa aineissa käytetty suhteellinen arvostelu vähentävät tulosten vertailukelpoisuutta.

Ylioppilastutkinto ei nykyisellään sovellukaan korkeakoulujen pääsykokeeksi, mitä taas opetusministeriö on vaatinut nopeuttaakseen opintojen aloittamista.

Tähän johtopäätökseen ovat päätyneet tutkijat Sirkku Kupiainen ja Patrik Scheinin. He ovat käyneet läpi kaikkien 2006–2009 valkolakkinsa saaneiden ylioppilaiden koetulokset. Kaikkiaan heitä oli 130 000.

Kirjoitetuissa aineissa ja niiden yhdistelmissä oli merkittäviä eroja sukupuolten välillä.

Etenkin matematiikka on tärkeä erottelija. Pitkän matematiikan kirjoitti suomenkielisistä 36 ja lyhyen 45 prosenttia. Viidennes jätti aineen tyystin väliin. Naisilla tämä osuus oli suurempi kuin miehillä, ja ruotsinkielisillä naisilla jopa lähes kolmannes.

Mieskokelaista pitkän matematiikan valitsi 46 ja naisista 27 prosenttia.

Pitkän matematiikan kirjoittajat menestyivät tutkinnossa keskimääräistä paremmin.

Myös reaalikoe jakaa kirjoittajat ryhmiin. Kaikkiaan reaalikokeita on nykyään 12.

Eri reaaliaineiden suosio vaihtelee tuntuvasti sukupuolen mukaan. Naiset valitsevat psykologiaa, biologiaa, terveystietoa ja uskontoa, kun taas miehet suosivat historiaa, fysiikkaa, maantiedettä ja kemiaa.

Kemian ja fysiikan valinneet menestyivät koko tutkinnossa paremmin kuin terveystiedon valinneet.

Esimerkiksi magnan kemian ja fysiikan kokeissa kirjoittaneiden muu koemenestys oli parempi kuin terveystiedosta laudaturin saaneiden.

Myös esimerkiksi pitkän ranskan ja saksan valinneet menestyivät keskimääräistä paremmin.

Näiden "harvinaisten" kielten kirjoittajia on kuitenkin niin vähän, että kokeiden suhteellinen arvostelu heikentää tutkijoiden mukaan perusteettomasti monen ylioppilaan kokonaismenetystä.

Myös keskipitkän ruotsin valitsijoitten joukko hupenee: miehistä osuus on pudonnut jo alle puoleen. Tutkijat arvioivat, että suhteellinen arvostelu ohjaa yhä useamman jättämään kielen väliin.

Eroa on myös kevään ja syksyn kirjoituksissa. Etenkin äidinkieltä ja pitkää matematiikkaa kirjoitetaan syksyisin tuntuvasti vähemmän. Näissä aineissa kevään kirjoittajat ovat myös kokonaismenestykseltään syksyn kirjoittajia parempia.

Sen sijaan terveystiedossa – jossa on vain yksi pakollinen kurssi – kokelaita on syksyisin jopa enemmän kuin keväällä.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi