18.4.2012 3:00
Jyväskylä. Märkä räntä iskee silmille, mutta Jyväskylän yliopiston kemian lehtori Jussi Ahokas vain polkee. Mies on kulkenut kymmenen kilometrin työmatkansa jo vuosia pyörällä.
Ahokkaalle kaksipyöräinen valikoituu alle pelkästään pyöräilemisen nautinnosta, mutta yhteiskunnan näkökulmasta mies polkee rahaa. Kuopion kaupungin tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan yhteiskunta säästää vuodessa yli puoli miljoonaa euroa, kun kaupungin työmatkapyöräilijöiksi ilmoittautuneet virkamiehet reippailevat töihin.
Taloudellisen hyötyyn on ilmeinen peruste. Liikunta pienentää terveysmenoja ja lisää hyvinvointia.
Kuopion tutkimustulokset perustuvat Maailman terveysjärjestöltä WHO:lta lainattuun mittaristoon ja kaupungin työntekijöiden työmatkoja selvittäneeseen kyselytutkimukseen.
Liikunnan terveysvaikutuksissa ei ole mitään uutta, mutta upouuden mittariston avulla liikunnalla kohennetun terveyden arvo pystytään nyt mittaamaan rahallisesti. Pyörälenkki päivässä pitää lääkärin loitolla julkisen vallan kukkarolta.
"Tutkimuksen perusteella voidaan esimerkiksi näyttää, että kaupunkisuunnittelussa kannattaa taloudenkin vuoksi panostaa pyöräteihin", tutkimuksen toteuttanut Tuula Pehkonen-Elmi sanoo.
Tutkijan mukaan Kuopion tulokset ovat periaatteessa yleistettävissä koko maahan. Tavallinen suomalainen työmatkapyöräilijä on sellainen kuin Jyväskylän pyöräilevä kemisti Jussi Ahokas.
Autonkin omistava Ahokas polkee pyörällä liikunnan ilon, raittiin ilman ja pyöräilyn ekologisuuden vuoksi.
Samat syyt löytyvät lähes kaikkien pyöräilijöiksi julistautuneiden kuopiolaisten lapuista.
Kaikille työmatkapyöräily ei ole mahdollista. Yleisimpiä esteitä ovat liian pitkäksi koettu työmatka ja työpaikan puutteelliset henkilöstötilat.
"Toisin kuin monilla, minulla on työpaikalla mahdollisuus käydä suihkussa ja vaihtaa vaatteet. Mutta parempia kuivatustiloja ja katettua pyöräparkkia kaipaisin", Ahokas miettii.
FAKTAPyöräilystä rahaa 18.4.2012
Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi