Uskonto tulee Venäjän kouluihin

Asemaansa vahvistanut ortodoksinen kirkko sai läpi uuden oppiaineen.

Tver. Tverin kaupungissa kymnaasi 44:n luokalla 4B on alkamassa uusi oppiaine: ortodoksinen kulttuuri.

"Kiinnostaako se teitä?" opettaja Maria Vinogradova kysyy.

Oppilaat nyökyttelevät.

"On hyvä tuntea omaa kulttuuriaan, perinteitä ja isänmaata", neljäsluokkalainen German Ogorodnikov sanoo.

Oppiaine ei ole uusi pelkästään tveriläisille neljäsluokkalaisille vaan koko Venäjälle.

Venäläisissä kouluissa ei tätä nykyä ole yleistä uskonnonopetusta, mutta tilanne muuttuu ensi syksynä. Silloin koko maan neljäsluokkalaiset opiskelevat ainetta nimeltä uskonnollisten kulttuurien perusta ja maallinen etiikka.

Vaihtoehtoja on kuusi. Voi opiskella joko ortodoksista, islamilaista, buddhalaista tai juutalaista kulttuuria, maailman uskontoja tai maallista etiikkaa.

Moskovasta runsaan sadan kilometrin päässä sijaitseva Tver on yksi 19:stä alueesta, jossa ainetta alettiin opettaa kokeiluna vuonna 2009.

Tverin kymnaasissa numero 44 kaikki vanhemmat valitsivat ortodoksisen kulttuurin.

Uusi oppiaine on yksi esimerkki kirkon ja vallanpitäjien likeisistä suhteista.

Niiden on arveltu lähentyneen entisestään, kun nykyinen patriarkka Kirill nousi kirkon johtoon 2009.

"Pitää heti sanoa, että tämä on poliittinen päätös", huomauttaa professori Nikolai Šaburov, Venäjän valtiollisen humanistisen yliopiston uskontotieteen keskuksen johtaja.

Šaburovin mukaan uusi oppiaine on valtiovallan kädenojennus kirkolle.

Ortodoksikirkon uskonnollisen kasvatuksen osaston johtaja German Demidov puolestaan kuvaa uutta oppiainetta "Berliinin muurin murtumiseksi kirkon ja koulun välillä".

"Tehtävämme ei ole tehdä koko Venäjästä ortodoksista. Tehtävämme on moraalisen ilmapiirin parantaminen ja tervehdyttäminen kouluissa."

Ortodoksinen uskonto on Demidovin mukaan niin tärkeä pohja venäläiselle kulttuurille ja taiteelle, että se pitää tuntea.

Kirkon ajama uusi oppiaine on kuitenkin ehtinyt jo yllättää. Moni vanhempi on valinnut lapsilleen maallisen etiikan tai maailman uskonnot, jotka on tarkoitettu uskonnottomille.

Esimerkiksi Moskovassa ortodoksisen kulttuurin valitsi 16 prosenttia oppilaista ja Pietarissa 9.

Demidovin mukaan Moskovaa ympäröivällä Moskovan alueella ortodoksisen kulttuurin valitsi 50 prosenttia oppilaista ja Pietarin viereisellä Leningradin alueella 58.

"En usko, että kaupungit olisivat niin maallistuneita. Kouluihin on rakennettu malleja, jotka ohjaavat valintoja", hän sanoo.

Venäjä ja venäläiset ovat toki maallistuneita, mutta kirkko on maan luotetuimpia instituutioita. Levada-keskuksen mukaan sitä tukee 70 prosenttia venäläisistä.

"Kauan sitten on ollut selvää, että ortodokseina itseään pitävien lukumäärä on ylittänyt Jumalaan uskovien lukumäärän", Šaburov sanoo.

"Ortodoksisuus nähdään yhtenä tärkeimmistä kansallisista instituutioista. Siihen samaistuminen on siis keino rakentaa omaa kansallista identiteettiä."

Šaburov huomauttaakin, ettei kirkon ja vallanpitäjien likeinen suhde näytä olevan enemmistölle ongelma. Talven mielenosoituksiin osallistunut kasvava keskiluokkakin suhtautuu kirkkoon myönteisesti.

Tänä keväänä kirkon arvostelu on kuitenkin kasvanut selvästi. Se alkoi kirkon tuettua avoimesti pääministeri Vladimir Putinin paluuta presidentiksi. Kirkon seisominen niin selvästi yhden poliittisen voiman takana on herättänyt närää osassa papistoakin.

Punk-perfomanssiryhmä Pussy Riotin Putinia vastustanut esiintyminen Moskovan Kristus Vapahtajan kirkossa on sekin jakanut Venäjää. Kirkon virallinen kanta on ollut tiukka, ja helmikuussa kirkossa esiintynyttä naisten ryhmää on syytetty jumalanpilkasta. Heistä kolme on yhä tutkintavankeudessa.

Osa Putinin vastustajista onkin alkanut nähdä patriarkka Kirillin vain yhtenä korruptoituneena virkamiehenä, joka on perso luksukselle.

Tverin neljäsluokkalaiset eivät näitä mieti.

Ensimmäisen oppitunnin aihe on vielä isänmaa, kirkon vaikutus siihen tulee myöhemmin. Oppikirjassa on omat lukunsa muun muassa ikoneille, Raamatulle ja omalletunnolle. Yhdessä luvussa mietitään, kuinka Kremlin Vapahtajan torni on koko Venäjän vertauskuva.

Tverin kymnaasissa koko luokka opiskelee ortodoksista kulttuuria, mutta joissakin muissa kouluissa vanhemmat ovat valinneet eri suuntauksia. Sen pelättiin aiheuttavan riitoja ja kiusaamista, kertoo Olga Brusova Tverin alueen opetusministeriöstä.

"Mutta on ollut rauhallista. Lapset ovat ennemminkin olleet kiinnostuneita toistensa oppitunneista."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.ulkomaat@sanoma.fi