Uudistus hämmentää hakijoita

Nuorten haku helpottuu, mutta opintoalan vaihtajien asema on epäselvä.

"Helpottuuhan se tavallaan, kun voi hakea molempaan – yliopistoon ja ammattikorkeakouluun – samalla lomakkeella. Se ei ole hyvä, jos tarjotaan vain yhtä paikkaa. Kivempi olisi, jos saisi useamman, ja voisi sitten valita."

Näin arvioi helsinkiläisen Etu-Töölön lukion abiturientti Bea Palotie, 18, korkeakoulujen tulevaa haku-uudistusta.

Palotien koulu- ja ikätoverit Pekka Suomela, Miró Sorja ja Tuomo Vähäkallio nyökyttelevät vieressä.

Tosin 2013 häämöttävä mullistus on abeille vielä kaukainen. Silti se voi tulla vastaan, sillä kirjoitusten jälkeen esimerkiksi Palotie suuntaa Uuteen-Seelantiin. Kahden välivuoden jälkeen harkinnassa ovat sisustusalan opinnot ammattikorkeakoulussa.

Korkeakouluihin on jo pitkään puuhattu opiskelijahakujen ja -valintojen remonttia, joka nopeuttaisi nuorten pääsyä opintojen alkuun.

Itsenäisyyspäivän aattoon asti korkeakouluilla ja muilla asianosaisilla on nyt aikaa kertoa mielipiteensä tuoreimmasta ehdotuksesta.

Sen mukaan uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa yhdistettäisiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sähköiset yhteishaut yhdeksi korkeakoulujen yhteishauksi 2013.

Pyrkijä voisi hakea enintään kuuteen kohteeseen, jotka pitäisi panna sitovaan mieluisuusjärjestykseen.

Pohtimista piisaa, sillä mahdollisia hakukohteita eli koulutusohjelmia on yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa yhteensä yhä tuhatkunta.

Tosin joissakin yliopistoissa on jo otettu käyttöön laajempia hakukokonaisuuksia esimerkiksi pääaineen sijaan.

Opiskelijalle tarjottaisiin vain yhtä paikkaa eli sitä, minkä on itse asettanut ykkössijalle ja mihin todistus- ja pääsykoepisteet riittävät.

"Täytyy sitten tarkkaan miettiä se järjestys", Palotie tuumii.

"Entä jos päätyy väärälle alalle ja sitten kaduttaa?" pohtii Suomela, joka aikoo armeijan jälkeen kaupan alan opintoihin.

Nuorten tieltä korkeakoulujen päävalinnoista on myös määrä ajaa pois vanhemmat konkarit eli korkeakoulupaikan tai korkeakoulututkinnon jo hankkineet hakijat.

Hallitusohjelma ehti jo julistaa, että kesän yhteishaun päävalinnat varattaisiin tyystin niille, joilla ei vielä ole vastaavan tasoista tutkintoa tai opinto-oikeutta.

Nyt ehdotetaan, että alkuun korkeakoulut saisivat itse päättää, ottavatko ne ensikertalaisten kiintiöt käyttöön jo 2013 ja minkä kokoisina.

Tulokkaiden oma kiintiö on toki lukiolaisten ja abien mieleen. "Kai se on meille ihan hyvä", arvioi kiintiötä Vähäkallio, joka aikoo intin jälkeen hakea yliopistoon opiskelemaan historiaa.

"Harva kai käytännössä laittaa lomakkeelle kuusi sellaista vaihtoehtoa, joihin ei haluaisi ollenkaan mennä", säestää Sorja, jonka tähtäimessä on kauppakorkea. "Jos ala ei ole mieluinen, voi varmaan anoa sisäistä siirtoa", hän uskoo.

Tässä piilee kuitenkin uudistuksen pahin uhkakuva: miten yliopistot käytännössä järjestävät siirrot ja vaihdot? Ja lisääntyvätkö välivuodet, jos moni ei otakaan vastaan kolmanneksi mieluisinta paikkaa, vaan pyrkii yhä uudestaan siihen mieluisimpaan?

Opinto-oikeuksien ja suoritettujen tutkintojen valvontaa varten aiotaan perustaa laaja valtakunnallinen tietovaranto.

Tietojärjestelmien yhtenäistämisestä ja käyttöönotosta koituu tuntuvia kustannuksia.

Moisessa superrekisterissä piilee myös oikeusturvaa ja tietosuojaa koskevia vaaroja, uumoilee esimerkiksi korkeasti koulutettujen etujärjestö Akava.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi