Vaalikoneissa vain niukasti nuoria kiinnostavia kysymyksiä

Tytöille tärkein kysymys on opintotuki, pojille ratkaisevaa maahanmuutto.

Valtamedian vaalikoneista ei ole kovin paljon apua, kun nuori valitsee, ketä äänestää eduskuntavaaleissa.

Eniten nuoria kiinnostavia kysymyksiä on Ylen vaalikoneessa, kun verrataan Ylen, MTV3:n, Helsingin Sanomien, Iltalehden ja Ilta-Sanomien koneita.

Vertailussa olivat mukana perusvaalikoneet.

Nuorten kiinnostuksenkohteet perustuvat Taloudellisen tiedotustoimiston teettämään kyselyyn.

Kysely tehtiin syksyllä niille 17–21-vuotiaille, jotka äänestävät näissä vaaleissa.

Eniten kansanedustajaehdokkaan valinnassa vaikutti kyselyn mukaan ehdokkaan mielipide opintotuesta. Viidestä vaalikoneesta ainoastaan Yle kysyi mielipidettä siitä.

Toiseksi vaikuttavin asia on työttömyys. Siitä Ylellä oli kolme kysymystä, mutta Helsingin Sanomilla ja Iltalehdellä ei yhtään.

Lähes yhtä tärkeä oli kanta maahanmuuttoon. Nuorille miehille kriittinen suhtautuminen maahanmuuttoon oli usein jopa ratkaiseva asia äänestyspäätöksessä.

Maahanmuutto olikin varsin hyvin esillä kaikissa vaalikoneissa. Samoin homo- ja lesboparien oikeudet, jotka olivat nuorille neljänneksi tärkein asia.

Kysely tehtiin syksyllä ennen Japanin ydinvoimaonnettomuutta, jolloin kanta ydinvoiman lisärakentamiseen oli nuorten tärkeysjärjestyksessä vasta sijalla 15.

Kysymys ydinvoimasta otettiin mukaan tähän vertailuun. Se olikin huomioitu kaikissa koneissa.

Vaalikoneissa oli myös kysymyksiä, jotka eivät kyselyssä nousseet kärkeen.

Sellaisia olivat muun muassa kysymykset pakkoruotsista, yleisestä asevelvollisuudesta, koulujen kasvisruokapäivästä ja Suvivirren laulamisesta koulujen kevätjuhlassa.

Nuorelle äänestäjälle kansanedustajaehdokkaan mielipiteet ovat kaikkein tärkein äänestysperuste, kertoo T-Median tutkimusjohtaja Mikael Thuneberg.

Mielipiteiden lisäksi nuoren valintaan vaikuttavat pätevyys, puoluekanta sekä edustavuus.

"Vanhemmille äänestäjille ehdokkaan kokemus oli tärkeämpää kuin edustavuus eli ulkonäkö ja esiintymiskyky. Sen sijaan peräti puolet kyselyyn vastanneista nuorista totesi, että ehdokkaan edustavuus vaikuttaa paljon tai todella paljon", Thuneberg kertoo.

Nuorten on vaikea hahmottaa puolueiden eroja. Perussuomalaisten nousua selittää Thunebergin mukaan se, että he eivät arkaile ottaa selviä kantoja.

Ajankohtaisen kakkosen Homoilta sai nuoret kiinnostumaan, kun kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen sanoi kerrankin suoraan, mitä ajattelee.

Muiden puolueiden heikkoutena Thuneberg pitää sitä, että ne pyrkivät pikemminkin hämärtämään eroja.

Nuoret toivovatkin Thunebergin mukaan kouluihin keskusteluja, joissa puolueen jäsenet toisivat selkeästi esiin omat tavoitteensa.

Taloudellisen tiedotustoimiston tilaaman kyselytutkimuksen toteutti T-Media. Siihen vastasi runsas kaksi tuhatta 17–21-vuotiasta.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kulttuuri@sanoma.fi