lauantai 26.5.2012 | Minna, Vilma  Onnittele e-kortilla

Vaihdossa oppii eurooppalaiseksi

Noin 10 000 suomalaista korkeakouluopiskelijaa lähtee vuosittain lukukaudeksi tai kahdeksi vaihtoon ulkomaille. Yliopisto-opiskelijoista puolet valitsee EU:n Erasmus-ohjelman muun muassa siksi, että se on helppoa. Ulkomaille lähdetään ennen kaikkea hakemaan elämänkokemusta ja itseluottamusta. Moni oppii ymmärtämään, mitä eurooppalaisuus on. "Erasmus on aivan uskomattoman hieno järjestelmä", sanoo Hollannissa vaihdossa ollut Suvi Knaapila. "Kaikki oli valmiina. Minun ei tarvinnut kuin varata lennot ja järjestää itseni paikalle." Jaana Savolainen HS, Katarina Baer HS

18.10.2011 3:00

Eurooppa on totta

"Etukäteen ihmettelin, miksi tällaista tuetaan niin avokätisesti. Harva kai lähtee vaihtoon ensisijaisesti opintojen takia", Utrechtin yliopistossa Hollannissa viisi vuotta sitten vaihdossa ollut oikeustieteen maisteri Suvi Knaapila, 30, kertoo.

"Jälkikäteen ymmärrän paremmin. Ulkomailla asuminen on itsenäistymistä, joka antaa perspektiiviä omaan ajatteluun."

Knaapila jakoi asunnon eteläeurooppalaisten kanssa.

"Ihmisten väliset erot olivat pieniä. Tajusin, että eurooppalaisuus on oikeasti olemassa."

Samalla kuva Suomesta kirkastui. "Meillä on moni asia niin hyvin. Esimerkiksi vaihtoon pääsy on useissa maissa etuoikeus, meillä voi lähteä periaatteessa kuka vaan."

Vaihto-opiskelussa saatujen yhteyksien kautta Knaapila pääsi myös vuodeksi töihin Hollannissa toimivaan sijoitusrahastoon.

"Työkokemus ulkomailla on ollut minulle etu työnhaussa."

Nykyisessä työssään helsinkiläisessä asianajotoimistossa Knaapila hoitaa yli puolet töistään englanniksi.

"Kyky ja rohkeus käyttää vierasta kieltä opitaan ulkomailla, ei sitä koulussa opi."

Yhteydet eurooppalaisiin ystäviin ovat säilyneet.

"Olin juuri kaverin häissä Portugalissa."

Ystävällinen Ranska

"Pelkäsin, että ranskalaiset olisivat etäisiä ja kylmiä", oikeustieteen opiskelija Minja Jokinen, 23, kertoo.

Hän palasi viime keväänä lukuvuoden vaihto-opiskelusta Ranskan Lyonista. "Alku oli aika järkyttävää, kun en osannut riittävän hyvin kieltä."

Professori saneli ja opiskelijat kirjoittivat. "En olisi selvinnyt, jollei ranskalainen vierustoveri olisi auttanut."

Ranskalaiset tarjosivat myös apua, kun Jokinen kulki eksyneen näköisenä Lyonin kaduilla. Mielikuva ranskalaisista muuttui täysin.

"Nyt tulee ensimmäisenä mieleen lämpö", hän muistaa.

"Olin aika ujo, kun menin sinne. Opin, että pitää uskaltaa lähestyä tuntemattomia ihmisiä."

Jokinen oppi luottamaan omaan pärjäämiseensä.

"Etukäteen en olisi arvannut, kuinka paljon kasvoin itse tämän vuoden aikana. Nyt uskallan tehdä virheitä ja sietää epävarmuutta. Ranskan kieli pakotti siihen."

Ulkomailla opiskeluun Jokinen sai Erasmus-apurahan lisäksi opintotukea Suomesta. "Jouduin käyttämään myös paljon omia säästöjäni. Lainaa en ottanut."

Jokinen lähti vaihtoon, koska halusi ranskan kielestä englannin lisäksi itselleen vahvan kielen. Tavoite onnistui yli odotusten.

Totta kai vaihtoon

"Asunto oli kyllä aika läävä. Siellä oli ihan pikkuruinen jääkaappi – neljälle miehelle! Piti siis syödä paljon ulkona", kertoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa opiskeleva Jukka Koiranen, 23. Hän vietti viime kevään Prahan yliopistossa.

Lukukausi ulkomailla oli Koiraselle itsestään selvä osa opintoja. Prahan hän valitsi luettuaan siellä käyneiden kehuvia matkaraportteja.

"Onhan se älyttömän makee kaupunki ja Tšekistä on lyhyt matka moneen suuntaan."

Prahan yliopistossa oli samaan aikaan pari sataa vaihto-opiskelijaa. "Sinne oikein houkutellaan ulkomaalaisia."

Lähteminen oli myös helppoa. "Täytin vain yhden nettihakemuksen."

Prahassa eläminen oli selvästi halvempaa kuin Helsingissä.

EU:n apurahan lisäksi suomalaiset saavat opinto- ja asumistuen sekä yleensä tukea omalta yliopistolta ja jotkut jopa ylioppilaskunnalta.

Koiranen sai Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalta yli tuhannen euron apurahan ja vähän tukea myös kauppatieteilijöiden omalta yhdistykseltä.

"Apurahoilla sekä opinto- ja asumistuella pystyin hoitamaan juoksevat kulut. Matkustamiseen ja muihin aktiviteetteihin käytin myös omia säästöjäni."

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.