lauantai 26.5.2012 | Minna, Vilma  Onnittele e-kortilla

Valokuva siirtyi albumista Facebookiin

Valokuva tuli koteihin ateljeissa kuvattuina potretteina. Sitten kansa tarttui itse kameraan ja liimasi muistot perhealbumiin. Nyt kuvat liikkuvat sähköisinä reaaliajassa. Jokaisessa vaiheessa valokuvilla on ollut erilainen merkitys, mutta yhteistäkin löytyy: visiittikorttialbumi oli 1800-luvun Facebook.

1.5.2011 3:00

Viipurilainen nuohoojamestari Matti Uimonen ja hänen vaimonsa Sofia kävivät valokuvaajalla joulukuussa 1900, kun heidän esikoisensa Toivo Matias oli kolmen kuukauden ikäinen. Tunnetun viipurilaisen, alun perin Liettuasta kotoisin olevan valokuvaaja Jakob Indurskin ateljeessa otettu kuva on niin sanottu kabinettikuva. Kabinettikuvat olivat suurempia (165 x 105 mm aluspahveineen) kuin aikaisemmin suositut käyntikortti- eli visiittikorttikuvat (100 x 62 mm).

Visiittikorttikuvasta oli tullut massatuote jo 1860-luvulla: kuvia lahjoitettiin sukulaisille ja ystäville, niitä vaihdettiin ja kerättiin. Kuville oli erityiset albumit, joiden taskuihin ne pujotettiin. Paitsi sukulaisten ja tuttavien myös julkisuuden henkilöiden kuvia kerättiin. Suomessa esimerkiksi Topeliuksen ja Runebergin kuvat olivat suosittuja.

Muotokuvien valtakausi kesti 1830–1890. Kuva merkitsi identiteettiä: tältä tämä ihminen näyttää.

Helsingin Sanomat | hs.kulttuuri@sanoma.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.