1.5.2011 3:00
Viipurilainen nuohoojamestari Matti Uimonen ja hänen vaimonsa Sofia kävivät valokuvaajalla joulukuussa 1900, kun heidän esikoisensa Toivo Matias oli kolmen kuukauden ikäinen. Tunnetun viipurilaisen, alun perin Liettuasta kotoisin olevan valokuvaaja Jakob Indurskin ateljeessa otettu kuva on niin sanottu kabinettikuva. Kabinettikuvat olivat suurempia (165 x 105 mm aluspahveineen) kuin aikaisemmin suositut käyntikortti- eli visiittikorttikuvat (100 x 62 mm).
Visiittikorttikuvasta oli tullut massatuote jo 1860-luvulla: kuvia lahjoitettiin sukulaisille ja ystäville, niitä vaihdettiin ja kerättiin. Kuville oli erityiset albumit, joiden taskuihin ne pujotettiin. Paitsi sukulaisten ja tuttavien myös julkisuuden henkilöiden kuvia kerättiin. Suomessa esimerkiksi Topeliuksen ja Runebergin kuvat olivat suosittuja.
Muotokuvien valtakausi kesti 1830–1890. Kuva merkitsi identiteettiä: tältä tämä ihminen näyttää.
Isä ikuisti tyttärensä ja otti yli 18 000 diakuvaa 1.5.2011
Maailmankansalainen pitää Espanjasta yhteyttä ystäviinsä 1.5.2011
Helsingin Sanomat | hs.kulttuuri@sanoma.fi