Viharikosten määrä vähentynyt Suomessa

Somalialaiset, turkkilaiset ja irakilaiset joutuvat muita useammin rasististen rikosten uhreiksi.

Rasistiset rikokset ja muut viharikokset näyttävät vähentyneen Suomessa.

Poliisiammattikorkeakoulu julkisti torstaina tutkimuksen, jonka mukaan poliisin tietoon tuli viime vuonna 15 prosenttia vähemmän viharikoksia kuin toissa vuonna.

Lähes yhdeksän kymmenestä viharikoksesta oli rasistisia tekoja. Seuraavaksi yleisimpiä viharikoksen motiiveja olivat uhrin uskonto, kuusi prosenttia tapauksista, ja seksuaalinen suuntautuminen, neljä prosenttia. Yleisin viharikos oli pahoinpitely.

Viharikosten määrä näyttää jatkaneen vähenemistä ainakin rasististen tekojen osalta myös tänä vuonna.

Helsingin Sanomien saaman tuoreen tilastoraportin mukaan poliisi on kirjannut tammi–syyskuussa viidenneksen vähemmän rasistisia rikoksia kuin viime vuoden vastaavana aikana.

Poliisin kirjaamien rikosilmoitusten perusteella ei kuitenkaan voi päätellä varmasti, että viharikokset ovat todellisuudessa vähentyneet tutkimuksen osoittamalla tavalla.

"Lukuihin vaikuttaa esimerkiksi se, missä määrin tapauksista ilmoitetaan poliisille. Aiheesta tehtyjen tutkimusten perusteella vain pieni osa viharikoksista tulee poliisin tietoon", huomauttaa Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Jenni Niemi.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen sanookuulleensa etnisten suhteiden neuvottelukunnan kautta sellaisia viestejä, että todellisuudessa viharikokset ovat lisääntyneet. "Toivottavasti kyse ei ole siitä, että arjen rasismista on tullut normaalia eikä siihen enää reagoida."

Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan rasistinen rikollisuus kohdistui usein ulkonäöltään ja kulttuuriltaan kantaväestöstä poikkeaviin ihmisiin.

Asukasmäärään suhteutettuna somalialaiset, turkkilaiset ja irakilaiset joutuivat viime vuonna muita useammin rasististen rikosten uhreiksi.

Sen sijaan suurimmat ulkomaalaisryhmät eli venäläiset, virolaiset ja ruotsalaiset joutuivat selvästi harvemmin tällaisten rikosten kohteeksi.

Yli 80 prosentissa rasistisista rikoksista tekijä kuului kantaväestöön ja uhri vähemmistöön. Vain yhdessä prosentissa tapauksista tekijä kuului vähemmistöön ja uhri kantaväestöön.

Muissa tapauksissa molemmat osapuolet kuuluivat vähemmistöön tai tekijän tausta jäi epäselväksi.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi