Äidiltä loppuvat keinot lapsen huumeidenkäytön kanssa

Äiti tiesi sen, niin kuin äidit tietävät. Ehkä siitä, kun opiskelupaikkakunnalla tutut kaverit vaihtuivat kasvottomiin porukoihin. Tai siitä, kun poika sai leikkauksen jälkeen voimakkaat särkylääkkeet ja kirjoitti kavereilleen messenger-pikaviestimessä saaneensa opiaatteja.

Äiti ei kuitenkaan saanut epäilykselleen vahvistusta. Ensimmäinen psykiatri diagnosoi pojalle kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja määräsi purkeittain lääkkeitä. Lääkäri sivuutti täysin mahdollisuuden, että oireet johtuisivat huumeiden käytöstä.

Hyväkäytöksinen, lukion menestyksekkäästi suorittanut ja sisaruksistaan huolehtiva poika oli muuttunut ahdistuneeksi, itkuiseksi ja passiiviseksi.

Lääkärin lausunnosta huolimatta äiti jäi epäileväksi. Kului kuusi kuukautta.

Eräänä maanantaina poika soitti asunnoltaan: "En pysty tekemään mitään, en pysty menemään kouluun, en pysty hengittämään."

Silloin äiti ymmärsi, ettei kyseessä ole enää sunnuntaipolttelu.

Epätietoisuuteen kyllästynyt perhe päätti tehdä yllätyskäynnin pojan asunnolle. Vanhemmat näkivät, mitä pelkäsivät: homehtuneita ruuantähteitä, tyhjiä pulloja ja tupakka-askeja. Sotkun alta paljastui kannabiksen käyttöön tarvittavia välineitä, kuten pieniä viljelmiä, vesipiippuja ja uunivuokia, joissa ainetta oli kuivatettu.

Epäilysten heräämisestä on nyt kulunut kaksi vuotta.

Silloin psykologin määräämät lääkkeet ovat auttaneet vain unettomuuteen. 21-vuotiaan miehen paino on pudonnut yli kymmenen kiloa, alipainon puolelle. Lisäksi kasvot kärsivät aknesta ja vatsa jatkuvasta ripulista. Vapina ja hikoilu herättävät huomiota.

Oireet eivät ole vain fyysisiä, vaan koko elämä uhkaa romahtaa. Kaksi opiskelupaikkaa on jäänyt, ja työpaikka suvun yrityksessä on vaakalaudalla, sillä mikään muu kuin huumausaineet eivät enää jaksa miestä kiinnostaa.

Käyttäjä itse ei myönnä ongelmiensa johtuvan kannabiksen käytöstä eikä halua lopettaa.

Perhe on hädissään, kun ei tiedä, miten poika reagoi arkisiin vastoinkäymisiin.

"Varmaa on vain, että hän lohduttautuu kannabiksella, koska on pirteä vain pilvessä. Hänen mielialansa vaihtelevat äkkiarvaamatta ilosta raivoon, mutta päällimmäisenä on täydellinen apatia."

Perhesuhteet ovat kärsineet, kun sisarusten idolista on tullut lupausten pettäjä.

Vanhempien avioliitto on kriisissä, kun lapsen ongelma ajaa erimielisyyksiin. Mies tuntee itsensä voimattomaksi huumeongelman edessä ja vaimo kokee, että ratkaisu sysätään hänen vastuulleen. Vertaistukea äiti on saanut kirkon ryhmistä.

Perhe on hakenut apua pojan ongelmaan terveysasemalta, mielenterveystoimistosta, sosiaalityöntekijöiltä ja eri järjestöiltä. Vasta A-klinikalta löytyi osaava lääkäri, mutta pojan mielestä "hoito ei sovi hänen ajatusmaailmaansa".

Viimeisin järkytys perheelle oli tieto, että nyt poika myös välittää kannabista.

Äiti pelkää, että mitään ei ole tehtävissä ennen kuin poika on pohjalla. "Olen hyväksynyt, että en saa häntä lopettamaan."

Äidiltä ovat keinot loppu.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi