Äidinrakkaus koetuksella

Pahimmillaan parisuhde kilpailee uusperheessä vanhemman ja lapsen välisen suhteen kanssa, kertoo Minna Murtorinne-Lahtisen tuore kasvatustieteen väitöskirja. Sitä varten Murtorinne-Lahtinen haastatteli 58:aa äitipuolta.

Monet äitipuolet edellyttävät itseltään myönteisiä tunteita lapsia kohtaan. Ajatus perustuu äitimyyttiin, jonka mukaan äiti hoitaa lapsia parhaiten. Jos äitipuoli ei pysty heti rakastamaan puolison lapsia, hän voi tuntea itsensä pahaksi äitipuoleksi. Moni selittää ongelmia biologisen äidin tai isän käyttäytymisellä.

Äitipuolen asemaan perheessä vaikuttavat eniten aikuisten väliset suhteet. Vaikein tilanne on silloin, jos biologinen äiti rajoittaa äitipuolen päätöksentekoa, eikä lasten isäkään tue vaimoansa. Äitipuoli saa hoitaa käytännön asioita, kuten tehdä ruokaa ja pestä pyykkiä, mutta hän ei saa kieltää, komentaa tai edellyttää lapsilta kotitöitä tai päättää lomista.

"Tällaisissa tilanteissa myös lapsi torjuu äitipuolen", Murtorinne-Lahtinen sanoo.

Pahin tilanne on, jos äitipuolella ei ole valtaa kasvattaa lasta eikä lapseen ole syntynyt tunnesuhdetta. Jos äitipuoli silloin joutuu käskemään lasta, sekä lapset, biologinen äiti että isä syyttävät helposti äitipuolta lapsen ongelmista.

"Yhdessä tarinassa äitipuolta syytettiin lapsen aknesta."

Moni uusperhe kuitenkin haluaa purkaa paha äitipuoli -leimaa ja rakentaa omaa perhettä. Se vaatii aina myös isän aktiivista osallistumista.

Äitipuolten mielestä uusperhe toimii parhaiten, jos puolisot ovat tiimi, joka yhdessä vastaa "meidän perheen" kasvatuksesta ja lastenhoidosta. Jos parisuhde toimii, syntyy äitipuolilla helpommin hyvä suhde lapsiin. Äitipuolena oleminen on palkitsevaa, jos äitipuoli on lapselle äitihahmo tai aikuinen, jonka kanssa lapsi voi tehdä muita asioita kuin oman isän tai äidin kanssa.

www.supli.fi.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi