Hedelmöityshoidot maksavat tuhansia euroja

Lapsettomuushoitoihin hakeutuva joutuu tekemään valintoja. Julkisella jonotetaan, yksityisellä maksetaan.

Perhe saisi kasvaa, mutta entä jos haikaraa ei näy?

Noin joka viides hedelmällisessä iässä oleva pariskunta kärsii lapsettomuudesta. Jos lasta toivotaan, eikä raskaus ala vuoden yrittämisen jälkeen, puhutaan tahattomasta lapsettomuudesta.

Jos raskaus ei ala vuoden yrittämisen jälkeen, suositetaan lapsettomuushoitoon hakeutumista. Lääkäriin kannattaa mennä aiemminkin, jos nainen on yli 35-vuotias, kuukautiskierto on epäsäännöllinen tai jos epäilee spermaa huonolaatuiseksi.

Apua voi saada joko yksityisiltä tai julkisilta klinikoilta.

Yksityiset houkuttelevat asiakkaita nopealla hoitoonpääsyllä ja pysyvällä lääkärisuhteella.

Yksityiset lapsettomuushoidot ovat kalliita. Maksettavaksi jää vielä 4 400–5 800 euroa Kela-korvausten jälkeen, kun hoitoon sisältyvät tutkimukset ja kaksi koeputkihedelmöitystä. Summa ei sisällä hormonilääkkeitä.

Klinikoiden hinnastoista on vaikea saada selville kokonaiskuluja. Esimerkiksi inseminaation eli keinohedelmöityksen hintaan pitäisi osata lisätä välttämätön siemennesteen pesu.

"Lääkäri voi esittää kokonaiskuluista vain arvion. Kulut kannattaa käydä tarkemmin läpi hoitajan kanssa, kun omat hoidot ovat tiedossa", sanoo Felicitas-klinikan johtava lääkäri Henri Kurunmäki.

Julkisen palvelun ylivoimainen valtti on hinta. Julkisissa sairaaloissa asiakas maksaa koko hoitopolusta vain poliklinikkamaksut, runsaat kaksisataa euroa. Kalliiden hormonilääkkeiden omavastuuosasta tuleekin hoidon suurin menoerä.

Kaikille julkisen klinikan ovet eivät kuitenkaan aukene. Edellytyksenä on, että raskaaksi tulon todennäköisyys on vähintään kymmenen prosenttia. Jos esimerkiksi sperma on huonoa eivätkä munasarjat lääkityksestä huolimatta tuota tarpeeksi munarakkuloita, lääkäri voi evätä hoidot. Hän voi myös kieltäytyä antamasta hoitoa yli 39-vuotiaille naisille.

Hoitoihin joutuu jonottamaan. Esimerkiksi Naistenklinikalla hoitoon pääsystä päätetään hoitotakuun mukaan kuudessa kuukaudessa, mutta hoidot eivät välttämättä ala heti. Jos hedelmöitysyrityksiä uusitaan, niiden välillä saattaa kulua kolmekin kuukautta.

Julkisilla klinikoilla koeputkihedelmöitystä yritetään vain kolme kertaa. Rajoitusta perustellaan turhien hoitojen välttämisellä.

Lapsettomien yhdistys pitää rajaa liian tiukkana.

"Ilman ongelmiakin raskauden todennäköisyys on vain 20 prosenttia yritystä kohti. Siksi hedelmöityskertojen rajoitus on tuhoisaa", sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Anne Lindfors.

Kaikkea ei saa rahalla yksityisklinikoillakaan. Noin kymmenen prosenttia lapsettomuuden syistä jää selvittämättä.

Lähteet: Osaston ylilääkäri Aila Tiitinen Naistenklinikka; Anneli Miettinen: Äidiksi ja isäksi hedelmöityshoidolla. Väestöliitto 2011; Väestöntutkimuslaitos.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kuluttaja@sanoma.fi