Hurmosmamma haastaa uraäidin

Äitien sota ei tunne suvaitsevaisuutta

 Kun naisesta tulee äiti, kaikki tuntuvat kiinnostuvan hänen valinnoistaan.

Kotiäiti Nina Mikkonen nostatti mediakohun laukomalla tv-väittelyssä, että päiväkodit edustavat totalitarismia ja fasismia.

Seuranneessa keskustelussa äidit näyttävät jakaantuneen kahteen leiriin. Mikkosella on paljon puolustajia tyyliin: "Hyvä että joku uskaltaa sanoa totuuden."

Kotiäitien mielestä päiväkodit tekevät lapsista aggressiivisia ja levottomia. Koulujen ongelmat juontavat päiväkodeista.

Äitiyslomalta pikapikaa työhön palaavia äitejä taas uhkaa kylmäkiskoisen uraäidin leima.

Äitien sodassa naiset tuntuvat olevan julmimpia toistensa syyllistäjiä.

Miksi äidit ovat toistensa kimpussa, vaikka tarjolla on vaihtoehtoja monenlaiseen äitiyteen? Ja isätkin ovat olemassa.

Tulva-lehden päätoimittaja Anne Moilanen sanoo mammasodan johtuvan siitä, että sekä kotiäidit että työssä käyvät äidit kokevat oman elämänmuotonsa uhatuksi. Monet vanhemmat tuntevat syyllisyyttä lapsen päivähoidosta.

"He haluaisivat olla lapsensa kanssa enemmän. Toimeentulon vuoksi ei ole vaihtoehtoa, ja kun valitset työn, se haukkaa ison osan elämästä."

Moilanen arvelee, että fanaattisen oman valinnan puolustaminen kumpuaa syyllisyydestä. "Fanaattiset kotiäidit ovat halunneet usein myös henkilökohtaisista syistä jättäytyä stressaavan työelämän ulkopuolelle. Valintaa perustellaan lapsen parhaalla. Tosiasiassa kotona ja päivähoidossa tulee molemmissa ihan täyspäisiä mukuloita."

Perhetutkija Anna Rotkirch Väestöliitosta näkee naisten keskinäisessä syyttelyssä äitikollegiaalisuuden puutetta, kun oma kanta on niin vahva ja se ainoa oikea.

Rotkirchin mukaan Yhdysvalloissa "mammasodat" käytiin jo 1990-luvulla. Suomessa kotiäidit ovat tehneet esiinmarssia jo kymmenisen vuotta.

Hoitovapaan ansiosta yhä useampi äiti on tilapäinen kotiäiti kolme vuotta lapsensa syntymän jälkeen. Yli puolet alle 3-vuotiaista on kotihoidossa.

"Hyvä että asiat sanotaan ääneen", Rotkirch kommentoi Nina Mikkosen herättämää keskustelua. "Kotiäitiyttä pidetään monessa maassa hienona ratkaisuna. Meillä kysytään, että missä sä olet töissä."

Mikkosen tarhapuheita tutkija pitää historian vääristelynä. "Päiväkoteja perustettiin vasta sen jälkeen kun naiset olivat jo menneet töihin. Sitä ennen suuri osa lapsista oli suorastaan heitteillä."

Entä pitääkö paikkansa ruotsalaistutkimuksen väite, että päiväkotilapset pärjäisivät paremmin kuin kotona hoidetut?

"Tutkimusten mukaan hyvästä tarhasta on pieni hyöty. Päiväkoti ei haittaa lapsen kehitystä", Rotkirch sanoo.

Lapsiperheiden kanssa pitkään työskennellyt Väestöliiton perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaa sanoo äitien syyllistävän itsensä lähes kaikista valinnoistaan.

"Kotona oleva äiti pelkää työelämän karkaavan käsistään. Töissä taas syyllistyy, kun on niin paljon poissa kotoa. Äiti tuntee olevansa aina väärässä paikassa."

Oulasmaa rohkaisee nuoria perheitä irti tiukasta vauva on projekti -ajatuksesta. Alle yksivuotiaiden lasten vanhempien erobuumi johtuu kuvitelmien ja todellisuuden törmäyksestä.

"Vauvaperheen todellisuus ei vastannutkaan kuvitelmia. Sitovuutta, rutiineja ja tylsyyttä ei tajuttu. Tarinaan kuuluu usein myös muutto, oman talon rakentaminen ja yksinäisyys", Oulasmaa sanoo.

Äitiys suorituksena ja vauva projektina ei tuonutkaan onnea.

Lisää aiheesta: Äidin kielletyt tunteet, toim. Kristiina Janhunen ja Minna Oulasmaa. Väestöliitto.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi