Kymmenet nettiäidit tapasivat kasvokkain

Heinämammojen keskustelut siirtyivät internetistä hiekkalaatikolle

Pitkästä lastenrattaiden rivistöstä ei voi erehtyä. Ylästön seurakuntatalolla Vantaalla liikutaan tänään lauantaina pääasiassa nelinkontin.

Kaikkialla pihapiirissä on ilmapalloja, vaippoja, tuttipulloja – ja tietysti vauvoja. Kuistin grillissä kärventyy makkara, ja nyyttäripöydän salaatti tekee hyvin kauppansa. Puoli vuotta suunniteltua tapaamista on odotettu yhdessä ja valmisteltu talkoovoimin.

Internetin keskustelufoorumilla alkujaan tutustuneet äidit eli "heinämammat" tapaavat nyt ensimmäistä kertaa koko joukolla. Toukokuista lauantaita on saapunut viettämään nelisenkymmentä vauvaa perheineen eri puolilta Suomea. Tänään myös isät on toivotettu tervetulleiksi.

Joulukuusta lähtien heinämammoissa mukana ollut rovaniemeläinen Sanna Lähteinen lähti Topi-vauvansa kanssa ensimmäiseen mammatapaamiseensa odottavin mielin.

"Onhan tämä jännittävää, kun netistä tutut äidit ja vauvat saavat vihdoin ihan oikeat kasvot. On puhuttu, että tapaisimme samalla porukalla joka vuosi", Lähteinen iloitsee.

Lähteisen kotona Rovaniemellä tietokone on auki koko päivän ja vertaistuki siten vain muutaman klikkauksen päässä. Tänään vertaistuki on vielä lähempänä.

Heinämammojen tarina alkoi Helistin.fi-nettisivuston keskustelualueella. Heinäkuuksi lasketun ajan saaneet odottavat äidit perustivat sinne "Heinämammat 2007" -otsikon alle oman viestiketjunsa. Myöhemmin mammat siirtyivät jatkamaan keskustelujaan suosittuun nettiyhteisöön, Facebookiin, omaan suljettuun ryhmäänsä.

Nuorimmat äidit ovat parikymppisiä ja porukan seniori 45-vuotias. Porukan yhdistävä tekijä on kymmenkuinen vauva, josta puhuttavaa sitten riittääkin.

Tämä äitipoppoo on kokenut yhdessä niin aamupahoinvoinnit, vaippaihottumat kuin ensimmäiset hampaatkin.

"Olen kertonut internetissä niin arkaluontoisia asioita itsestäni, että sanoin neuvolassa, etten pysty tapaamaan näitä ihmisiä oikeasti", helsinkiläinen Sonja Herrala sanoo.

Pian Herralan pelko ja ennakkoluulot kuitenkin hälvenivät, ja pienen Jesse-pojan äiti uskaltautui tapaamaan muita nettimammoja. Heinämammoista on muodostunut hänelle henkireikä myös oikeassa elämässä.

"Helsingin seudun mammat tapaavat noin kerran kuussa. Olemme käyneet yöelämässäkin", Herrala ilmoittaa.

Alun perin keskusteluissa pyöri noin sata äitiä. Nyt ydinjoukossa on kuutisenkymmentä mammaa.

"Olemme olleet tekemisissä jo ensimmäisestä raskaustestistä lähtien, joten porukkamme on todella tiivis", Sanna Romppainen kertoo.

Vantaalla asuva Romppainen on kolmen lapsen äitinä eräänlainen mamma-auktoriteetti muille heinämammoille, joista suurin osa synnytti viime kesänä esikoisensa.

"Eilen juttu kävi kuumana puutarhakalusteista, eli emme puhu pelkästään vauvoistamme", Romppainen nauraa. Myös hyvistä tarjouksista on tapana vihjaista mammafoorumilla.

Hiekkalaatikko on mammatapaamisen aikaan pihan suosituin paikka. Vaaleanpunaisiin pusakoihin puetut Jannica ja Saga ihmettelevät pihan hälinää värikkäiden hiekkalelujen keskellä. Muovinen hiekkalapio päätyy myös Sagan uteliaaseen suuhun. Samanlainen meno jatkuu tyttöjen kotipihalla Hollolassa.

"Olin ollut keskustelussa mukana jonkin aikaa, kun aloin ihmetellä, miten tutuilta yhden heinämamman kirjoitukset tuntuivat", Jannican äiti Pia Dromberg paljastaa.

Hän rohkaisi mielensä ja laittoi toiselle heinämammalle yksityisviestiä, jossa hän hienovaraisesti tiedusteli tämän asuinpaikkaa.

"Itse olin pohtinut aivan samaa. Siitä lähtien olemmekin jatkaneet nettikeskustelua kotipihamme hiekkalaatikolla", Sagan äiti Sanni Keinänen kertoo.

Lappuhaalareihin puetulla Lukalla on punainen tukka ja raikuva nauru. Lukan äidille Minea Ulmaselle nettiyhteisö on antanut korvaamatonta vertaistukea.

"En olisi varmaan pärjännyt ilman heinisten neuvoja", nuori äiti tuumaa.

"Olen saanut tästä porukasta monia elinikäisiä ystäviä. Tänään muutamat mammat lähtevät vähän irrottelemaan baanalle, ja vuorossa on sellainen isi hoitaa -teemailta."

Hänen miehensä Samuli Ulmanen ei kaipaa omaa isien nettiyhteisöä, mutta ymmärtää vaimonsa mammaporukan merkityksen.

"Kavereillani ei ole vauvoja, joten he kyllästyvät juttuihini viidessä minuutissa. Saatanpa tässä joku päivä käydä Heinämammojen foorumilla vähän vilkaisemassa, mistä nämä naiset juttelevat", Samuli Ulmanen pohtii Luka-vauva sylissään.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi