Lapsikin on lomansa ansainnut

 Kesäloma on pienelle koululaiselle tärkeä. Loman onnistumisessa oleellista on se, kuinka turvalliseksi vanhemmat pystyvät lapsensa lomaviikot järjestämään.

Väestöliitossa perheneuvonnan koordinaattorina työskentelevä Minna Oulasmaa muistuttaa, että kahdeksanvuotias on liian pieni jäämään vanhempien työpäivien ajaksi yksin kotiin – vaikka lapsi olisikin omatoiminen ja reipas.

"On hyvä, että lapsi on itsenäinen ja pärjäävä. Aikuinen ei kuitenkaan saa tulkita sitä niin, että lapsen voi jättää pitkiksi ajoiksi yksin, sillä se on liian pelottavaa."

Vaikka pieni koululainen tarvitsee lomansa ajaksi riittävästi aikuisen ohjaamaa toimintaa, tilaa pitäisi jäädä myös levolle ja vapaalle leikille. Kesää ei kannata ahtaa liian täyteen ohjelmaa. Toisaalta rutiinit ovat lapselle lomallakin tärkeitä, eikä esimerkiksi vuorokausirytmi saisi kääntyä kesälläkään päälaelleen.

Oulasmaa neuvoo ekaluokkalaisten vanhempia käymään lapsen kanssa lomalla läpi ensimmäisen kouluvuoden tapahtumia. Sattuiko koulussa asioita, jotka arjen kiireessä jäivät käsittelemättä? Kiusasiko joku?

Valmennusta seuraavaan kouluvuoteen olisi myös ystävyyden pelisäännöistä puhuminen.

"Kahdeksanvuotias haluaa kuulua joukkoon hinnalla millä hyvänsä ja voi hakea ystävyyttä itselleen haitallisilla tavoilla."

Sen vuoksi vanhempien olisi hyvä tukea lapsen itsetuntoa niin, ettei tälle jäisi tarvetta miellyttää kiusaajia koulussa tai harrastuspiireissä.

Kun koulunkäynti syksyllä jatkuu, asetelma on lapsen kannalta muuttunut kovasti. Entisestä ekaluokkalaisesta ja koulun pienimmästä tulee tokaluokkalainen, joka tuntee paikat, kaverit ja koulun arjen.

Uusi vaihe on vanhemmillekin kasvun paikka. Heidän rinnalleen lapsen tärkeimmiksi ihmisiksi on voinut nousta hyviä kavereita tai esimerkiksi ihailtu opettaja.

"Vanhempien vaikutusmahdollisuus lapseen alkaa jo vähentyä. Kahdeksanvuotiaana lapsi voi oppia jo hiukan kyseenalaistamaankin omia vanhempiaan", Minna Oulasmaa sanoo.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi