Liikkuuko lapsi tarpeeksi?

Urheilevakaan lapsi ei aina huhki koko treeniaikaa. Silloin terveydelle suositeltu liikuntamäärä ei välttämättä täyty. HS seurasi neljän koululaisen liikuntaviikkoa.

Kun koululainen käy kaksi kertaa viikossa urheiluharrastuksensa harjoituksissa, moni vanhempi on tyytyväinen liikuntamäärään.

Tunnin harjoituksissa lapsi saattaa liikkua alle puolet ajasta. Näin liikuntaa kertyy tunti viikossa. Se on vähemmän kuin lapsen tulisi virallisten suositusten mukaan liikkua yhden ainoan päivän aikana.

"Harrastamisesta tulee harha", sanoo Nuori Suomi ry:n kehitysjohtaja Jukka Karvinen.

Nykysuositusten mukaan kouluikäisen kuuluisi liikkua päivittäin puolitoista tuntia. Tästä puolet pitäisi olla reipasta liikuntaa kuten pallopelejä.

Mitä vanhempi koululainen, sitä harvempi pääsee lähellekään suosituksia. Jos koulumatkat kuljetaan bussilla, ja vanhemmat vievät harjoituksiin autolla, aktiivisenkin harrastajan on vaikea yltää suositeltuihin liikuntamääriin.

Onko suosituksista jääminen sitten niin vakavaa, jos lapsi on terve eikä ylipainoa ole kertynyt? Kyllä on, sanoo Karvinen. Hänen mukaansa vanhempien ei kannata luottaa tässä asiassa näköhavaintoihin. Pienikin määrä liikuntaa on tyhjää parempi, mutta terveysvaikutusten eteen on liikuttava suositusten mukaan.

UKK-instituutissa Terve koululainen -hankkeen kehittämispäällikkö Anne-Mari Jussila huomauttaa, että liikkumattomuudesta on lapselle selvää haittaa.

Liian vähän liikkuva lapsi hallitsee kehonsa huonosti ja joutuu siksi muita todennäköisemmin tapaturmiin, esimerkiksi kaatuu liukkaalla kelillä. Vanhemmiten sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa.

"Lisäksi kouluikäisten luut tarvitsevat vahvistuakseen liikuntaa", Jussila sanoo.

Asiantuntijoiden mielestä vanhempien kannattaa ujuttaa liikunta osaksi arkea niin, ettei liikkumaan tarvitse aina erikseen lähteä. Koiran ulkoiluttaminen, portaiden nouseminen ja kauppaan tai kirjastoon käveleminen kasvattavat kaikki päivän liikuntasaldoa.

"Vai haluaako vanhempi oman mukavuutensa takia mennä kauppaan autolla?" Karvinen kysyy.

Karvinen ja Jussila neuvovat vanhempia rajoittamaan lastensa ruutuaikaa eli television, tietokoneen tai konsolipelien ääressä istumista enintään kahteen tuntiin päivässä.

Karvisen mukaan ruutuajan ja liikunnan suhde on sopiva silloin, kun molempia tulee yhtä paljon.

Rajoituksillakin on silti rajansa.

"Kiipeilyn, hyppelyn ja kivien päällä kävelyn kieltäminen on vanhempien perisynti", Jussila sanoo.

Karvisen mielestä sisustukseenkin kannattaa kiinnittää huomiota. "Kotona pitää mahtua myös liikkumaan ja leikkimään."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi