Mistä tietää, syökö lapsi tarpeeksi?

1. Voiko lapsen pakottaa syömään ja istumaan koko ruokailun ajan ruokapöydässä?

"Lasta voi vaatia tulemaan yhteiseen ateriahetkeen. Lapsen iästä riippuu, kauanko voi vaatia siinä viipymään. Jos aikuiset haluavat syödä pitkän kaavan mukaan, lapsi voi mielestäni poistua pöydästä kohtuullisen ajan kuluttua.

Syömään ei saa pakottaa eikä ruokaa pidä tuputtaa, koska se lisää ruokailuhetkien stressiä ja voi lisätä ruokariitoja. Ilmapiiri on paras pitää miellyttävänä, vaikka käytännössä tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Jälkiruualla ei tulisi lahjoa lasta syömään, ettei herkuista tule liian houkuttelevia palkintoja."

2. Mitä tehdä, jos lapsi syö hyvin vähän tai ei ollenkaan?

"Ei kannata hermostua. Ruokahalu vaihtelee päivästä toiseen. Terve lapsi syö sen verran kuin tarvitsee. Jos lapsi kasvaa ja jaksaa leikkiä, ei ole hätää. Energialisänä voi lorauttaa ruokiin rypsiöljyä tai lusikallisen kasvimargariinia.

Myönteinen, kannustava ilmapiiri ja muun perheen esimerkki luovat hyvän pohjan ruokatottumuksille. Lapsen kanssa voi tehdä maistamissopimuksen: yhdessä sovitaan, mitä uutta ruokaa hän ryhtyy opettelemaan syömään. Alkuun riittää nuuhkaisu, nuolaisu, sen jälkeen pikkiriikkinen palanen. Kaikista edistysaskeleista kehutaan.

Lapsi kannattaa ottaa mukaan ruuan valmistukseen: itse kuoritusta ja raastetusta porkkanasta tehty raaste tulee helpommin syötyä kuin muiden valmistama. Vielä parempi, jos mukana on jotakin itse kasvatettua ja poimittua, vaikkapa jotakin yrttiä."

3. Onko haitallista, jos lapsi syö vain yhtä tai kahta ruokalajia?

"Kaikki ruokaryhmät ovat tarpeen tasapainoisen ravitsemuksen turvaamiseksi. Makukoulusta voi olla apua ruokavalion monipuolistamiseen myös kotioloissa. Makukoulussa lapset haistavat, maistavat, kuvailevat ja pilkkovat esimerkiksi erilaisia vihanneksia."

4. Mitkä ovat yleisimpiä kaikille lapsille maistuvia ruokia? Entä inhokkeja?

"Makaronilaatikko ja spagetti ja jauhelihakastike ovat kestosuosikkeja, mutta lapset ovat kovin yksilöllisiä mieltymyksissään. Vaikkapa parsakaalin karvasta makua moni lapsi vierastaa aluksi."

5. Minkä ruokien syömistä pitää lapsilla rajoittaa?

"Liika sokerin, suolan ja kovan rasvan saanti ei ole hyväksi. Ranskanperunat, hampurilaiset ja pitsa kuuluvat vain herkkuhetkiin. Kohtuulliseen karkin syöntiin perhe voi tehdä säännöt: otetaanko pari karkkia aina päivällisen jälkeen vai pidetäänkö viikossa yksi karkkipäivä. Mehuista saa myös paljon sokeria. Nitriittipitoisten ruokien kuten nakkien syöntiä on myös syytä rajoittaa."

6. Tarvitseeko yksipuolisesti syövä lapsi vitamiinilisiä?

"Jos kasvikset, hedelmät ja marjat maistuvat huonosti ja puuttuvat ruokavaliosta lähes kokonaan, lapselle voi antaa vitamiini-kivennäisainelisää. Tällöin kannattaa valita lasten monivitamiinivalmiste, jossa vitamiineja ja kivennäisaineita on sopivassa suhteessa.

Minkään yksittäisen vitamiinin tai kivennäisaineen puutosoireet ovat harvinaisia. Yleensä kasviksia, hedelmiä ja marjoja syödään kuitenkin sen verran, että minimitarve täyttyy. Esimerkiksi C-vitamiinia saa myös perunasta.

Toinen asia on se, että kasvisten syöminen ehkäisee kilojen kertymistä, sydän- ja verisuonitauteja ja syöpää. Makumieltymykset muodostuvat varhain ja ovat varsin pysyviä. Sen vuoksi on tärkeää oppia syömään kasviksia jo lapsena.

Jos maitotuotteet puuttuvat ruokavaliosta, luusto ei vahvistu, kuten sen lapsena ja nuorena kuuluisi. Silloin on tarpeen ottaa kalsium purkista. Kalsiumin imeytymiseen tarvitaan D-vitamiinia, jonka käyttöä valmisteena suositellaan lapsille ympäri vuoden."

7. Mistä tietää, syökö lapsi tarpeeksi?

"Jos lapsi laihtuu tai pituuskasvu hidastuu, on tarpeen tutkia, mistä se johtuu. Taustalla voi olla jokin sairaus, esimerkiksi keliakia. Jos lämpimät ateriat maistuvat huonosti, välipalojen säännöllisyyteen ja laatuun kannattaa kiinnittää huomiota."

8. Miten vanhempien esimerkki vaikuttaa lasten syömiseen?

"Sekä esimerkki että asenteet vaikuttavat paljon. Jos kasvikset ovat alusta asti osa päivittäisiä aterioita, ja vanhemmat osoittavat pitävänsä niistä, oppii lapsi luontevammin syömään myös kasviksia kuin jos niitä ei ole lainkaan kotona tarjolla ja niistä vielä puhutaankin "pupunruokana".

9. Minkälaisia päätöksiä ruokailun suhteen voi lapsen antaa itse tehdä?

"Alusta asti lapsi päättää, koska on kylläinen. Tämän jälkeen ruokaa ei pidä tuputtaa. Lapsen voi ottaa mukaan viikon ruokalistan suunnitteluun, jolloin jokainen perheenjäsen saa listalle jotakin mistä pitää. Joitakin valintoja voi jättää lapselle: esimerkiksi haluaako hän syödä iltapalaksi kaurapuuroa vai ruisleipää."

10. Jos lapsi on pienenä hyvin allerginen, vaikuttaako se makumieltymyksiin myöhemmin?

"Kyllä vaikuttaa, monestakin syystä. Syömiseen on voinut liittyä ikäviä tuntemuksia, kuten vatsakipua tai kutinaa. Vakavat reaktiot voivat jättää pelon syömistä kohtaan. Silloin lapsi ei ole erityisen innokas kokeilemaan uutta. Makuvalikoima on voinut olla kapea ja herkkyys uusien makujen oppimiseen mennä ohi.

Esimerkiksi maidolle aiemmin allergiset eivät välttämättä käytä riittävästi maitotuotteita allergian väistymisen jälkeenkään. Silloin on edelleen tarpeen huolehtia kalsiumvalmisteen käytöstä, ettei luusto haurastu.

Jos lapsi pääsee maistamaan erilaisia makuja jo lähellä vuoden ikää, ne maistuvat hänelle myöhemminkin hyvin. Siksi imettävän äidinkin olisi hyvä syödä monipuolisesti."

Palstalla käsitellään terveyteen liittyviä asioita. Kysymyksiin vastaa tällä kertaa filosofian tohtori, ravitsemusterapeutti Jetta Tuokkola HUS:n lastenklinikalta.

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi