Päihteitä käyttäville äideille suunnitellaan pakollista hoitoa

Myös vapaaehtoista hoitoa halutaan paremmin tarjolle

 Raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoitoa pohtiva työryhmä aikoo esittää tahdosta riippumatonta hoitoa eli niin sanottua pakkohoitoa.

Päihdeäitien palveluja pohtiva työryhmä julkistaa ehdotuksensa helmikuussa. Helsingin Sanomien tietojen mukaan ryhmässä on kuitenkin jo päädytty esittämään pakkohoitoa. Asian lopullinen muotoilu juridisine yksityiskohtineen on parhaillaan tekeillä.

Raportti ehdotuksineen luovutetaan peruspalveluministeri Paula Risikolle (kok).

Pakkohoito on vaikea kysymys, ja sille löytyy niin kannattajia kuin vastustajiakin.

Keskustelua puolesta ja vastaan käytiin jo keväällä 2001, jolloin silloinen peruspalveluministeri Osmo Soininvaara (vihr) esitti päihdeäideille tehostettua hoitoa.

Soininvaara piti pakkohoitoakin oikeutettuna, mutta kertoi ministeriön suunnittelevan vain päihdeäitien hoidon tehostamista.

Asetelmat ovat pitkälti samat. Kannattajat ovat huolissaan jatkuvasti lisääntyvästä alkoholinkäytöstä sekä kehittyvän lapsen terveydestä.

Vastustajat pelkäävät pakkohoidon karkottavan päihdeäidit neuvoloista, jolloin ei voitaisi estää esimerkiksi C-hepatiitin tai hivin tarttumista äidistä lapselle.

Työryhmä aikookin esittää pakkohoitomahdollisuutta käytettäväksi vasta viimeisenä keinona.

Yli 3 000 sikiötä altistuu pelkästään alkoholille joka vuosi. Pakkohoito koskisi vain vaikeimpia tapauksia eli murto-osaa kaikista päihdeäideistä.

Vapaaehtoisesta hoidosta on saatu Suomessa hyviä tuloksia, eikä siitä olla luopumassa. Työryhmän yksimielinen näkemys on, että vapaaehtoista hoitoa pitää saada helpommin ja palveluita on oltava tarjolla. Tämä voi merkitä lisävelvoitteita kunnille.

Nykyisessä järjestelmässä on havaittu vaikeuksia saada kunnilta maksusitoumuksia päihdeäidin hoidon kustannuksiin. Kunnat myös tuottavat palveluita hyvin eri tavoin.

Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Ritva Karinsalo muistuttaa, että jos pakkohoidosta päätetään, tarvitaan myös hoitopaikkoja.

"Viedäänkö raskaana olevat mielisairaalaan vai putkaan", Karinsalo kärjistää.

Sekä päihdehuoltolaissa että mielenterveyslaissa on olemassa pykälät tahdon vastaisesta hoidosta, mutta niitä ei juuri ole sovellettu raskaana oleviin päihdeongelmaisiin.

Päihdeäitien pakkohoito on käytössä Ruotsissa. Norjassa on "vapaaehtoinen pakkohoito", jota äiti ei voi keskeyttää hoidon aloittamisen jälkeen.

Suomen hallitus on omassa ohjelmassaan luvannut turvata lasten oikeudet varmistamalla raskaana olevien päihteiden käyttäjien hoitamisen.

Hallituspuolue kokoomuksen kansanedustaja Sirpa Asko-Seljavaara kysyi maaliskuussa kirjallisessa kysymyksessään Risikolta, aiotaanko raskaudenaikainen pakkohoito viimein mahdollistaa.

Risikko ottaa kysymykseen kantaa, kun työryhmä luovuttaa raporttinsa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi