Saako lapsen viestit lukea?

Tähän ja seitsemään muuhun arkipäivän pulmaan ratkaisun antavat filosofit Timo Airaksinen Helsingistä ja Jeffrey L. Seglin Bostonista.

Jos huomaa, että naapuri jatkuvasti laittaa jätteet vääriin astioihin, pitäisikö valittaa talo-yhtiölle vai naapurille?

Airaksinen: Tietysti suoraan naapurille – eikä kannata valittaa vaan huomauttaa. Jos se ei auta, niin valita taloyhtiölle mainitsematta rikkojan nimeä.

Seglin: Jos asia todella vaivaa, huomauta asiasta naapurille, mutta sitä ennen kannattaa miettiä omia arvoja. Jos pitää naapurisopua tärkeämpänä kuin kierrättämistä, jätä asia sikseen. Jos olet valmis riskeeraamaan naapuruussuhteen, niin sano vaan. Taloyhtiöltä voi kysyä, miten asian kanssa kannattaisi toimia.

Onko hyväksyttävää lukea teini-ikäisen tyttären sähköposti- ja Facebook-viestejä?

Timo Airaksinen: Ei ikinä! Kyseessä on yksityisyyden loukkaus, joka on anteeksiantamatonta.

Jeffrey L. Seglin: Ilman lupaako silloin tällöin? Silloin ottaa riskin menettää lapsen tai nuoren luottamuksen. Lapsen turvallisuus on tietysti tärkeämpää kuin hänen yksityisyytensä. Parempi olisi kertoa nuorelle, että viestit tsekataan silloin tällöin. Vaikka he voivat olla mestareita piilottamaan viestejä, he ainakin tietävät, mitkä ovat pelin säännöt.

Onko väärin fantasioida rakastelevansa filmitähden tai naapurin puolison kanssa, kun on sängyssä oman puolison kanssa?

Airaksinen: Aivan oma asia, mitä sitä kuvittelee. Kuka siitä välittää?

Seglin: Fantasioissa ei ole mitään väärää niin kauan kuin voi mennä sänkyyn oman puolison kanssa myös fantasioimatta muista. Mielestäni mielenkiintoisempi kysymys on, pitäisikö asiasta kertoa puolisolle. Jos kuvittelu on satunnaista, asiasta ei tarvitse puhua partnerin kanssa. Mutta jos sänkyyn ei voi mennä ilman fantasioita, voi kyseessä olla ongelma, josta on hyvä avautua partnerille. Voihan paljastua, että puolisollakin on fantasioita. Avautumisen tuloksena saattaa syntyä intiimimpi ja parempi suhde. En ole parisuhdeterapeutti, joten en osaa sanoa, millaisessa tilanteessa asian voi ottaa puheeksi.

Pitäisikö kerjäläisille antaa rahaa vai ei?

Airaksinen: Kerjäläisyyttä ei pidä tukea. On turha olla mukana tällaisessa toiminnassa. Toisaalta, aidosti hädänalaisia pitää auttaa. Aidon hädän tunnistaa, kun on tutkinut asiaa seuraamalla tiedotusvälineitä tai vain käyttämällä tervettä järkeä.

Seglin: Jos kerjäläiselle antaa rahaa, ei pidä olettaa, että antaja tietää parhaiten, mitä rahalla pitäisi tehdä. Kun raha on annettu, kerjäläinen voi käyttää sen niin kuin häntä huvittaa.

Pomolla on tapana kertoa seksistisiä vitsejä, ja nyt hänen työstään pitäisi antaa palautetta. Kuinka rehellinen voi olla?

Airaksinen: Ei ole viisasta tuhota omaa uraansa. Jos tilanne pomon kanssa on sietämätön, on kai pakko sanoa jotakin. Saattaa kuitenkin olla paras vaihtaa työpaikkaa.

Seglin: Koskaan ei tarvitse antaa enempää palautetta kuin tuntuu turvalliselta. Jos pomo kertoo seksistisiä vitsejä työkaverista, on hyvä rohkaista työkaveria ilmoittamaan asiasta henkilöstöpäällikölle. Jos työpaikalla on ohjeistus, jonka mukaan minkäänlaista kiusaamista ei pidä sietää, voi joku muu kuin kiusattu tehdä asiasta ilmoituksen. Jos aiot itse ottaa työkaveriin kohdistuvan kiusaamisen esille, kerro hänelle aikeistasi, ennen kuin ilmoitat tapahtuneesta.

Onko varastamista, jos ottaa pizzeriasta kasan servettäjä kotiin käytettäväksi? Entä jos ottaa pankista kynän?

Airaksinen: On se varastamista. Et ole ostanut muuta kuin pizzan ja ne servetit mitä käytät paikan päällä. Kynän voi ottaa, jos se on mainoskynä, ei muuten.

Seglin: Jos ottaa muutaman servetin, en usko, että se on eettisesti väärä teko, vaikka luvankin voi kysyä. Mutta jos asiakas ottaa servettejä ison kasan kotikäyttöön, se ei ole oikein. Lupaa voi kysyä myös pankin kynän ottamiseen.

Jos joku kertoo porukassa rasistisen vitsin,

onko oikein, että huomautan asiasta kertojalle vai annanko vain tilanteen mennä?

Airaksinen: On oikein huomauttaa, sillä kenenkään ei tarvitse sietää mitä tahansa. Huomautus on hyvä tehdä kohteliaasti mutta tiukasti. Riitelemään on turha ruveta tai aloittaa pitkää keskustelua aiheesta.

Seglin: Jos vitsin kertojalle ei huomauteta asiasta, hän luulee, että muita saa loukata. Hän on myös siinä uskossa, että sinusta on ihan ookoo kuulla tällaisia vitsejä. Paras napauttaa kertojaa sanomalla, että hyviä vitsejä kuuntelee mielellään, mutta tämä oli loukkaava.

Pomo kiitteli hyvin tehdystä työstä, vaikka suurimman työn teki työkaveri. Onko oikein ottaa kiitokset vastaan?

Airaksinen: Paras kertoa pomolle, kenelle kiitos kuuluu, muuten myöhemmin voi tulla vaikeuksia. Tämä on eduksi kaikille osapuolille.

Seglin: Tappele ansaitsemattoman kiitoksen vastaanottamista vastaan, mutta älä väheksy omaa panostasi. On epäreilua työkaveria kohtaan, jos hän ei saa kiitosta työstä, jonka on tehnyt. Olisi parasta olla suora ja sanoa, kenelle kiitokset ja kehut todella kuuluvat.

Timo Airaksinen on Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professori. Jeffrey L. Seglin on Emerson Collegen apulaisprofessori, joka opettaa etiikkaa.

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi