11.4.2010 3:00
Perttu Lahtinen ravistelee matot puhtaaksi sukunsa mökillä Suomusjärvellä. Lapset Lari ja Sara seuraavat vierestä.
Seitsemän perhettä, yksi sukumökki. Valmis resepti riidoille, selkäänpuukotuksille ja välirikoille?
Ei välttämättä.
Perttu ja Arttu Lahtisen suvussa yhteisen kesämökin käyttö on järjestetty poikkeuksellisen jämptisti.
Veljesten isovanhempien aikoinaan Salon lähelle Suomusjärvelle rakennuttama mökki on siirtynyt seuraavien sukupolvien käyttöön ja hallintaan. Nykyään myös Perttu ja Arttu serkkuineen omistavat osan Kukkurantana tunnetusta mökistä.
"Alussa oli huolta siitä, miten mökin ilmapiiri säilyy, kun useampi ihminen päättää asioista", Perttu kertoo.
"Mökki oli isoäidin silmäterä, ja hän piti sitä hyvänä", Arttu jatkaa.
Juuri isovanhempien luoman tunnelman säilyttääkseen suku päätti panostaa Kukkurantaan: paikka on kaikille lapsuudesta rakas, eikä sen takia haluttu riitaantua.
Kolmisen vuotta sitten sukulaiset loivat Kukkurannalle omat nettisivut, jonne kirjattiin mökin yhteiset pelisäännöt. Sivuilta löytyy muun muassa mökin varauslista, kunkin käyntikerran jälkeen täydentyvä blogi ja kuvagalleria.
Verkkosivu aukeaa Perttu Lahtisen koneen näytölle. Aloitussivulla näkyy tuorein blogimerkintä, jossa Perttu kertoo, miten edellisenä viikonloppuna korjattiin Kukkurannan jäätyneet vesilaitteistot ja kaadettiin kaksi koivua leikkimökin läheltä.
Veljesten mielestä järjestelmän parhaita puolia on sen läpinäkyvyys.
"Historiatieto säilyy, kun mökin elämä tulee kirjattua verkkoon. Kaikki tapahtumat vuodesta 2008 lähtien löytyvät sivulta. On tärkeää, että tieto on saatavilla helposti, kun useampi ihminen on mukana päättämissä asioista", Arttu Lahtinen sanoo.
Verkkosivujen tärkein elementti on varauslista. Joka kolmas viikonloppu on varattu Pertulle, Artulle tai heidän isälleen, muut isän veljille tai heidän jälkikasvulleen. Varaus tulee vahvistaa viimeistään alkuviikosta, mikäli mökille mielii loppuviikosta mennä.
Kesällä kullakin perhekunnalla on mahdollisuus mökkeillä Kukkurannassa kahdessa erässä yhteensä neljä viikkoa. Joulu, juhannus ja pääsiäinen pyörivät omalla kolmijaollaan. Varaukset on onnistuttu järjestämään joustavasti.
"Me kaikki maksamme kuukausirahaa, jolla katetaan juoksevat kulut vakuutukset, verot ja jätemaksut. Mökkirahaston rahoilla on tehty viime vuosien aikana remppoja, kuten julkisivumaalaus toissa kesänä", Perttu kertoo.
Verkkojärjestelmään kirjataan myös sähkölukemat, joiden perusteella sähkölasku jaetaan käyttäjien kesken kerran vuodessa.
Vaikuttaa selkeältä. Perttu ja Arttu Lahtinen nyökkäilevät.
"Helpostihan yhteiskäytössä olevien mökkien kanssa käy niin, että yksi haluaakin viipyä sovittua pidempään tai toinen on tottunut mökkeilemään koko kesälomansa ajan, eikä muuhun suostu. Oli meilläkin aluksi aikatauluista jonkin verran vääntöä, mutta hyvin se lopulta meni", Perttu kertoo.
Verkosta löytyy myös lista askareista, jotka kunkin käyttäjän tulee mökillä hoitaa: tiskaus, imurointi, mattojen ravistelu, pölyjen pyyhintä, roskien vienti...
"Meillä on se periaate, että mökin pitää lähtiessä näyttää siltä, miltä se näytti silloin, kun sinne saapui", Arttu sanoo.
Kaikki tavarat ovat lähtökohtaisesti yhteiskäytössä, eikä kenelläkään ole esimerkiksi omaa maustehyllyä. Vaatteita ei saa jättää lojumaan vaatekaappeihin, jotta kaappitila riittäisi myös tulevina vuosina, ja lakanat tuodaan itse.
Pieniä hankintoja saa tehdä: rikkoutuneiden astioiden tilalle ostetaan uusia ja pihaan voi istuttaa kukkia. Saunaa ei kuitenkaan saa maalata tai uutta sohvaa hankkia ennen kuin konsultoi muita.
Jos iskee halu napata pensseli käteen kysymättä keneltäkään mitään tai löhöillä vaan, kannattaa mennä muualle.
"Yhteismökki on meidän tapauksessamme jotain viikko-osakkeen ja täysin oman paikan väliltä. Välillä joutuu tekemään kompromisseja, mutta mökille on silti aina mukava mennä", Perttu toteaa.
Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi