4.1.2010 3:00
Fikerte harrastaa kanteleensoittoa ja rytmistä voimistelua.
Miltä tuntuisi, jos lasta pitäisi odottaa viisi vuotta?
Sen tietää vantaalainen Marjut Väänänen. Odotus kannatti, vaikka se oli tehdä hänet hulluksi. Etiopiassa syntynyt Fikerte on suloinen, tarkoittaahan nimikin rakastettua.
Kiinasta olisi saanut lapsen nopeammin, ja viranomaiset yrittivät kääntää Väänäsen katseen kohti Aasiaa, mutta hän halusi ehdottomasti afrikkalaisen lapsen, koska maanosa on lähellä hänen sydäntään.
"Jotkut sanoivat, että ajattele, jos sinulle aletaan huudella, koska lapsi näyttää niin erilaiselta kuin äitinsä. Vielä ei ole huudeltu."
Viisivuotias Fikerte on ollut Suomessa pian neljä vuotta.
Väänäselle myös ehdotettiin erityislapsen odottamista. Siihen hän ei suostunut. "Mielestäni erityislapsi tarvitsee ehdottomasti kahden vanhemman hoivaa."
Väänänen kertoi esimiehelleen suunnitelmistaan jo kaksi vuotta ennen hakumatkaa, koska adoptiota hoitaneesta Interpediasta kerrottiin, että matkaan pääsisi hetkenä minä hyvänsä. Muun muassa Etiopian levottomuudet hidastivat kuitenkin käsittelyä.
Fikerte luovutettiin äidilleen lastenkodissa. Tyttö oli levoton varsinkin iltaisin.
"Kävin aikamoista kamppailua itseni kanssa. Kysyin, teenkö oikein irrottaessani lapsen hänen omasta kulttuuristaan."
Luottamus alkoi kasvaa, ja Fikerte kiintyy äitiinsä yhä enemmän. Silti hän käy yhä terapiassa muun muassa kiintymyssuhteen rakentamiseksi.
Ensimmäiseksi tuore äiti opetti tytärtään leikkimään. Sitä ei ollut lastenkodissa opittu. "Onneksi naapurin lapset alkoivat hakea leikkimään."
Fikertelle on kerrottu, ettei hän ole äitinsä synnyttämä, mutta sitä tyttö ei tahdo uskoa. Fikerte on halunnut unohtaa synnyinmaansa. Kotona on matkamuistoja hakumatkalta. Joskus laitetaan afrikkalaista ruokaa. Vuosi sitten tyttö alkoi puhua "minun Etiopiastani".
Adoptio on yksinhakijalle myös taloudellisesti hankala. "Yhtäkkiä saattoi tulla tuhansien eurojen lisälasku. Säästin koko ajan ja selvisin, mutta olisi ollut hyvä tietää etukäteen."
Adoptio on odotusta 4.1.2010
"Phuri käveli meille kuin kotiinsa" 4.1.2010
Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi