Kansanvaltainen liike keskeltä

Puolue  syntyi 1906. Tuolloin Oulussa perustettiin Suomen Maalaisväestön Liitto. Samaan  aikaan  Laihialla syntyi Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalainen Maalaisliitto. Juuret yhdistyivät, ja puolueen nimeksi tuli aluksi maalaisliitto.

Keskusta on aina ollut erittäin omaleimainen poliittinen liike.

Alkuvaiheessa kannatus lepäsi maatalous- ja maaseutuväestön varassa. Viimeiset vuosikymmenet puolue on yrittänyt murtautua enemmän ja enemmän suuriin kaupunkeihin. On siinä osin onnistunutkin.

Puolue haluaa olla yleispuolue poliittisen järjestelmän keskellä. Tulosta on syntynyt erityisesti punamultayhteistyöstä. Keskustassa on noin 200 000 jäsentä, enemmän kuin millään muulla puolueella. Puolueen vahva järjestökoneisto on herättänyt aina kunnioitusta.

Puolue on erityisen vahva kuntapuolue ja hallitsee monia kuntia yksinkertaisella enemmistöllä.

Puolueen päätöksentekoon liittyy varsin vahva kansanvaltaisuus. Keskustan puoluekokouksessa saattaa olla paikalla jopa kuusituhatta osanottajaa. Puolueväen keskuudessa on vankka poliittisen keskustelun perinne tupailtoja myöten. Poliittisessa keskustelussa keskustaväen joukossa on piirteitä uskonnosta.

Puolue on julistettu kuoliaaksi jo moneen kertaan, mutta kerta toisensa jälkeen kaikki ennustajat ovat epäonnistuneet. Porvaripuolueella on ollut vahvoja puoluejohtajia.

Keskustaa on sanottu ongelmia ratkovaksi aatteelliseksi kansanliikkeeksi, sillanrakentajaksi ja yhteistyön puolueeksi. Periaateohjelmassaan puolue kertoo olevansa humanistinen ihmisyyttä kunnioittava liike.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi