Miten kakku syödään ja säästetään

Ruotsalainen kansanpuolue on yli sata vuotta vanha. Se on perinteisesti yhdistänyt rannikon ruotsinkieliset. Eduskuntavaaleissa sitä voikin äänestää vain Helsingissä, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Vaasan vaalipiirissä.

Rkp on lähinnä kielipoliittisen merkityksensä vuoksi ollut suorastaan itseoikeutettu hallituspuolue. Itsenäisyyden ajan 69 hallituksesta puolue on ollut mukana 48:ssa.

Kieli on erittäin tärkeä yhdistävä tekijä Rkp:n ruotsinkielisille äänestäjille. Vuoden 2003 vaaleista tehdyssä tutkimuksessa melkein kolmannes heistä arveli kokoomuksen, Sdp:n tai keskustan edustavan parhaiten heidän poliittisia mielipiteitään. Silti he äänestivät Rkp:tä.

Puolue kamppailee ruotsinkielisen kansanosan pienenemisen kanssa. Toisen maailmansodan jälkeen puolueen ääniosuus on huvennut kahdeksasta alle viiden prosentin.

Puolueessa onkin pitkään keskusteltu siitä, pitäisikö tarjoutua yleispuolueeksi suomenkielisille äänestäjille.

Rkp:n äänestäjäkuntaan perehtyneet tutkijat ovat varoittaneet tästä. He totesivat vuonna 2005 julkaistussa tutkimuksessa, että ruotsinkielisten on helpompi luopua puolueesta kuin suomenkielisten ryhtyä sitä tukemaan. Jos siis Rkp häivyttää kieliprofiiliaan, sen kannatus saattaa romahtaa.

Vaihtoehdoksi tutkijat antoivat hitaan näivettymisen. Koska sekään ei houkuttele, puoluejohto yrittää nyt sekä syödä kakun että säästää sen. Ensisijainen suomenkielinen kohderyhmä ovat 40 000 kaksikielisen perheen suomenkieliset osapuolet.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi