Rkp pyrkii suomenkielisten liiveihin "Suomen ainoana liberaalipuolueena"

Video: Stefan Wallinin puhe nuorille

Ruotsinkielisen kansanosan edunvalvoja ruotsalainen kansanpuolue yrittää nyt kovasti uida myös suomenkielisten liiveihin. Sanokoon siis puheenjohtaja Stefan Wallin yhdenkin syyn, miksi suomenkieliset äänestäisivät Rkp:tä.

Wallin sanoo kaksi: maan kaksikielisyyden tukeminen – ja se, että Rkp on "Suomen ainoa liberaalipuolue".

Äkkiseltään outo näkemys, kun ajattelee kokoomuksen markkinaliberalismia tai vihreiden arvoliberalismia.

Wallin puhuu juuri niin kuin sellainen puheenjohtaja, jonka puolue tulee toimeen kaikkien kanssa, mutta tämän verran hän suostuu arvioimaan muiden vapaamielisyyttä:

"Liberaalisuus lähtee siitä, että johdonmukaisesti korostaa yksilön asemaa päätöksenteossa – kuitenkin niin, että sosiaalinen vastuu on aina mukana. Tämä tasapaino ei ole helppo kaikille puolueille."

Wallin ottaa esimerkiksi Rkp:n liberalismista myönteisen suhtautumisen niin sanottuun työperäiseen maahanmuuttoon. Puolue pitää itseään tässä asiassa edelläkävijänä.

Nykyään yksi ja toinen puolue tunkee keskustaan tekemään liberaalipolitiikkaa. "Se on hyvä asia sinänsä, mutta samalla korostuu tarve profiloitua. Kaksikielisyyden perustehtävä on meille edelleenkin markkinarako, jolla on pärjätty hyvin", Wallin sanoo.

Rkp mainostaa myös olevansa "suomalainen kansanpuolue". Wallin on jopa sanonut, että Rkp on "ainoa kansanpuolue". Sana on aina kuulunut puolueen nimeen, mutta mitä se tarkoittaa?

Wallin selittää asiaa pitkään, ja kansanpuolueen sisällöksi avautuu, että kun puolueella on tämä kaksikielisyyden perustehtävä, puolueväki voi ajatella muista asioista mitä haluaa. "Voi olla eri mieltä mutta silti viihtyä samassa talossa."

Wallin myöntää, että poliittisin perustein äänestävän kuluttajansuojassa saattaakin Rkp:ssa olla toivomisen varaa.

Hän korvaa sen valinnanvaralla: "Meillä on myös voimakkaita henkilökohtaisia tulkintoja asioista ja vahvoja poliitikkoja, jotka symboloivat aihepiirejä."

Näissä vaaleissa on uudella tavalla kyseenalaistettu Rkp:n asema itseoikeutettuna hallituspuolueena. Niin vasemmistoliitto, vihreät kuin kristillisdemokraatit ovat käyneet tämän tabun kimppuun.

Rkp:ssä haasteesta on pidetty, koska puolue pääsee äänekkäästi puolustautumaan. Wallin näkeekin tapahtuneessa uhkakuvan. Hän palaa kevään 2004 päätökseen, jolla pakollinen toinen kotimainen kieli poistettiin ylioppilaskirjoituksista Rkp:n kiivaasta vastustuksesta huolimatta.

"Minusta tuntuu, että sen jälkeen jokin portti avautui. On ollut legitiimimpää kuin aikaisemmin kyseenalaistaa sekä maamme kaksikielisyys että sen puolestapuhujat."

"Yrittävätkö nämä puolueet ilmoittaa äänestäjilleen, että he ovat kanava niille, jotka haluavat päästä eroon kaksikielisyyden puolestapuhujista? Toivon, että olen väärässä."

Wallinilla on yksinkertainen vastaus kysymykseen, miksi Rkp sitten olisi parempi hallitukseen kuin kilpailijansa: "Meillä on erittäin pitkä kokemus yhteistyöstä."

Hallitusohjelmaan Rkp haluaa ympäristöpolitiikan, jossa Suomi EU:n jäsenenä pyrkii mahdollisimman kunnianhimoisiin päästötavoitteisiin.

Lisäksi tarvitaan perintöverouudistus, joka helpottaa yritysten sukupolvenvaihdoksia ja nostaa verotettavan perinnön alarajaa.

Kolmanneksi on korjattava pienituloisimpien eläkeläisten, pitkäaikaistyöttömien ja yksinhuoltajien asemaa.

Mutta entä se ruotsinkieli?

Rkp on eduskunnassa tunnustellut mahdollisuutta palauttaa pakollinen toinen kotimainen ylioppilastutkintoon. Sitä ei kannata yrittää.

Sen sijaan puolue aikoo ehdottaa, että toisen kotimaisen opettelu aloitettaisiin viidennellä luokalla seitsemännen sijasta.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi