Vasemmistoliitto haluaa punavihreän hallituksen suitsimaan markkinavoimia

Video: Martti Korhosen puhe nuorille

 Vasemmistoliitto on reilusti ilmoittanut mielivänsä vaalien jälkeen punavihreään hallitukseen yhdessä Sdp:n ja vihreiden kanssa.

Realismia on, että ilman Sdp:tä vasemmistoliitolla tuskin on asiaa hallitukseen, myöntää puheenjohtaja Martti Korhonen.

Vihreät pyrkivät tahollaan kovasti Rkp:n tilalle kolmanneksi hallituspuolueeksi, mutta se on Korhosen mukaan kiinni kokoomuksesta tai keskustasta, kumpi porvaripuolueista nyt mukana onkin.

"Välillä unohtuu se perusasia, että vihreät on porvaripuolue oikeistoblokissa, ja kyllä he ovat sillä mandaatilla ymmärtääkseni Rkp:tä syrjäyttämässä. En oikein jaksa uskoa, että sosiaalidemokraatit kokevat vihreät vasemmistopuolueeksi", Korhonen sanoo.

Vasemmistoliitossa on viime aikoina kirkastettu punaista väriä: vaalikampanjassaan puolue tekee pesäeroa demareihin olemalla "oikeasti vasemmalla". Uuden puolueohjelman luonnokseen on lisätty kapitalismikritiikkiä ja myös sosialismi-sana on päässyt pannasta.

Korhosen mukaan vanhoille käsitteille haetaan uutta sisältöä. "Keskustelua on syytä käydä enemmän kuin koskaan aiemmin. Suomi on esimerkki siitä, miten markkinatalous pyörittää yhteiskuntaa."

Luulisi, että vasemmistoliitolla olisikin nyt iskun paikka: teollisuuden viimeaikaiset joukkoirtisanomiset sattuvat pahiten vasemmiston peruskannattajiin.

Entinen pääluottamusmies Korhonen ei silti halua vaalikentillä politikoida irtisanomisilla. "Se on tragedia ihmiselle, joka siihen joutuu, ja hänelle pitäisi pystyä löytämään jotain positiivista."

Seuraavan hallituksen sen sijaan pitäisi ryhtyä suitsimaan markkinavoimia. Yhteistoimintalakia on tiukennettava ja irtisanomissuojaa parannettava, Korhonen vaatii.

"Ei Suomi voi olla maa, jossa työntekijän irtisanominen on helpompaa kuin vertailumaissa Länsi-Euroopassa."

Vasemmistoliitto puuttuisi myös pätkätöihin lainsäädännöllä. Korhonen on ehdottanut luottamusmiehille lisää oikeuksia ja paljon määräaikaisia käyttävien työnantajien sosiaaliturvamaksujen nostamista. Vuokratyöläisille vaaditaan takuupalkkaa.

Keinoista vasemmistoliitto on valmis neuvottelemaan, mutta hallitukseen ei mennä hinnalla millä hyvänsä.

"Ja jos sinne joku haluaa kirjoittaa, että seuraavalla hallituskaudella Suomi liittyy Natoon, niin ei varmasti vasemmistoliitto siinä hallituksessa ole." Sellaiseen kirjaukseen Korhonen ei tosin usko.

Puolue oli kahdeksan vuotta putkeen Paavo Lipposen (sd) sateenkaarihallituksissa. Vuosiksi 1995–99 eduskuntaryhmästä erotettiin entiset taistolaiset Esko-Juhani Tennilä, Mikko Kuoppa ja Veijo Puhjo, jotka äänestivät jatkuvasti hallitusta vastaan.

Voisivatko hallituskumppanit luottaa, että tämä ei toistu?

"Pitää muistaa, että se kausi oli ainutlaatuinen. Jouduttiin tekemään todella kovia, kipeitä päätöksiä. Nyt ei ole näköpiirissä, että sellaiseen tilanteeseen jouduttaisiin", Korhonen vakuuttaa.

Nykyisessä eduskunnassa puolue poikkesi hallituksen ja kokoomuksen linjasta eniten ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Ryhmä muun muassa vaati YK:n mandaattia EU:n nopean toiminnan joukoille ja vastusti EU-perustuslain ratifiointia.

Hallituksessakin vasemmistoliitto kyseenalaistaisi Korhosen mukaan EU-politiikkaa, etenkin Suomen mallioppilaan roolin.

"Monessa lainkäsittelyvaiheessa tämänkin hallituksen aikana on tullut esiin, että aivan liian helposti otetaan asioita annettuna", hän sanoo. Esimerkkeinä hän mainitsee kilpailulainsäädännön ja hankintalain.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi