25.5.2011 23:30
Facebookin tarjoama käsitys tuttavien tavallisesta päivästä on sumutusta.
Kun työkaveri latoo lomallaan kuvia paratiisisaarten auringonlaskuista, ajattelen, että onpa hänen vapaa-aikansa upeaa - ja itse kävin vain Tallinnassa. Unohdan ne päivät, jolloin hän ei päivittänyt mitään: Ehkä hän silloin istui kotonaan, kiroten yksinäisyyttä. En tiedä.
Kun tuttava julkaisee kuvia iloisesta vauvastaan, ajattelen, että onpa lapsiperheen arki onnellista - ja oma elämäni tyhjää ja merkityksetöntä. Unohdan, että ennen kuvaa on ehkä valvottu öitä, joista ei päivitetty mitään.
Tuttu vuosien takaa julkaisee kuvia uudesta autostaan. Meneepä hänellä mahtavasti, ajattelen - ja oma työni turhauttaa. Unohdan, että taustalla voi olla velkahelvetti, joka kuvista ei näy. En tiedä.
Näin Facebook ja muut verkon yhteisösivustot saavat meidät pahimmillaan tuntemaan itsemme tylsiksi luusereiksi.
Jokainen valikoi sivustoille itsestään parhaat puolet: Profiilikuvassa ollaan lomamatkalla eikä ylitöissä, valokuvissa juhlitaan seurassa kuohuviinillä eikä siemailla yksin olutta television edessä. Jakoon laitetaan ne uutiset, jotka saavat itsen vaikuttamaan älykkäältä tai hauskalta, ei viihteeksi luettua hömppää.
Kaikesta tästä seuraa, että käsitämme muiden elämän onnellisemmaksi kuin se onkaan. Stanfordin yliopiston tutkijat kertoivat joulukuussa, että ihmiset arvioivat jopa hyvin läheisten tuttaviensa olevan onnellisempia kuin he oikeasti ovatkaan. Kun ihmiset vertaavat tätä omaan elämäänsä, he kokevat itsensä yksinäisemmiksi ja onnettomammiksi. Tutkimuksessa ei keskitytty vain verkkoon, vaikka Facebook työtä inspiroikin.
Facebook-käyttäjälle voi olla sanomattakin selvää, että todellisuus, jonka hän sivustolta näkee, on vain yksi heijastus parinsadan tuttavan elämästä. Näin on yleensä myös työpaikoilla, juhlissa ja muissa sosiaalisissa kokoontumisissa: Vastoinkäymisistä vaietaan.
Yhteisösivustoista on silti tullut niin väkevä ihmisten yhdistäjä, että niissä haluaisi nähdä muutakin kuin pelkkiä elämän kohokohtia. On ristiriitaista mutta totta, että Facebookista voisi tulla monelle parempi mieli, jos statuksessa kerrottaisiin avoimesti, että nyt ahdistaa, stressaa tai masentaa aivan suunnattomasti.
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien uutispäällikkö.
Seuraa Jussi Pullista Facebookissa: www.facebook.com/jpullinen
Seuraa Jussi Pullista Twitterissä: www.twitter.com/JussiPullinen
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi