Kasvoton uhka

Saako Lontoon kaduilla marssia huppu pään yli vedettynä? Saako verkkoon kirjoittaa nimimerkillä? Saako verkon yhteisösivusto vaatia käyttäjiltään aina oikean nimen ja kuvan?

Hämmentävän moni kuluvan vuoden uutisaihe on kääntynyt keskusteluksi nimestä, kasvoista ja niiden peittämisestä. Siitä, milloin ihmisellä on oikeus salata henkilöllisyytensä aivan kaikilta, myös viranomaisilta. Keskustelua lietsoo jonkinlainen pelko yksilöiden vajoamisesta villiksi laumaksi, jonka käytöstä eivät säätele tosielämästä tutut normit.

Ajatuskulku on samankaltainen, puhuttiin sitten verkosta tai kaduista: Turhautuminen purkautuu ryöstelyksi tai vihapuheeksi, kun kasvoille vedetään huppari tai oman nimen tilalle netin nimimerkki. Pelko johtaa myös toimiin. Mellakoiden riivaamassa Britanniassa poliisi on saamassa oikeuden poistaa nuorisolta huput, huivit ja naamiot jo ennalta, jos tekeillä olevasta "rikollisesta toiminnasta" on edes epäily.

Norjan joukkosurmien jälkeen useampi poliitikko väläytti Suomessa ja myös muualla Euroopassa nimettömien nettipalstojen tiukempaa valvontaa tai oikeiden nimien käyttöä netissä. Nimettömyyden pelättiin lietsovan ääripuheita.

Näin ajattelevat uskovat, että ihmiset eivät ryhdy typeriin tekoihin, jos heidät on helppo jäljittää kasvokuvista tai nettiin jäävästä oikeasta nimestä. Ajatuskulku ei ole vedenpitävä: Lontoon avopäiset mellakoijatkin sekoilivat armotta, vaikka tiesivät kameroiden kuvaavan kaiken, kirjailija Cory Doctorow huomautti Guardian-lehdessä mellakoiden jälkeen. Nettihäiriköintiä tehdään myös nimellä.

Naamioiden riisuminen on jopa vaarallista aikana, jolloin ihmisten nimet, kasvot ja koko minuus leviävät verkossa laajemmalle kuin koskaan.

Kiusaajat voivat yhä iskeä oikean nimensä netissä käyttävän lapsen kimppuun. Identiteettivarkaat vaanivat ja työnantajat kyttäävät verkossa alaisiaan. Arabimaiden kansannousu näytti, kuinka vaarallinen työkalu oikeita nimiä ja kasvokuvia vaativa Facebook voi sortajienkin käsissä olla. Oikeiden nimien vaatiminen nettikeskustelijoita lopettaisi kaiken sen vertaistuen, mitä aroista asioista netissä keskustelevat toisiltaan nyt saavat.

Jos uskoo dystopioihin, voi ajatella vieläkin pidemmälle: Britanniassa käyteään jo kasvot tunnistavia tietokoneohjelmia riehujien jäljittämiseen.

Vihapuheen tai mellakoiden monimutkaisia syitä ei ratkaista poistamalla naamioita netistä tai kaduilta.

Päinvastoin: Maailma tarvitsee naamioita nyt enemmän kuin koskaan.

Kirjoittaja on HS:n uutispäällikkö.

Jussi Pullinen Twitterissä: twitter.com/JussiPullinen

Jussi Pullinen Facebookissa: facebook.com/JPullinen

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi