Rahat ensin, moraali myöhemmin

Verkkoyhtiö Google sohaisi viime viikolla Suomessa suoraan muurahaispesään.

Moni suomalainen suuttui, kun yhtiö julkisti karttapalvelussaan valtavan määrän valokuvia Suomen kaduista ja niiden varrella näkyvistä pihoista.

Kuviin päätyi muun muassa pihallaan vähissä vaatteissa oleilleita suomalaisia. Poliisi selvittelee nyt, syyllistyikö joku kuvia otettaessa rikokseen. Oikeustieteen asiantuntijat ovat todenneet, että yhtiön saaminen oikeudessa vastuuseen palvelusta on vaikeaa.

Käytännössä Google tiesi, että sen toiminta on vähintään moraalisesti arveluttavaa, mutta sanktiot jäävät vähäisiksi. Motiivi kuvaamiseen on selvä: Pörssiyhtiön tavoite on tehdä karttapalveluillaan rahaa.

Kuvat ovat vain yksi esimerkki verkkoyhtiöiden halusta työntää väkisin yhä suurempi osa yksityisiksi oletetuista tiedoista julkisiksi.

Verkon suurimman yhteisösivuston Facebookin perustaja Mark Zuckerberg totesi tammikuussa, ettei yksityisyys enää ole ihmisten elämää säätelevä sosiaalinen normi. Hänestä ihmiset haluavat jakaa yhä enemmän tietoa itsestään.

Julkisuudessa Zuckerbergin puheet tulkittiin selittelyksi. Vain viikkoja ennen lausuntoa Facebook oli tehnyt entistä useammasta palveluun syötetystä tiedosta lähtökohtaisesti julkisia.

Facebookin on jo pitkään pelätty hivuttavan vähitellen yhä suuremman osan käyttäjiensä tiedoista täysin julkisiksi. Mitä enemmän tietoa on julki, sitä enemmän yhtiö voi tehdä rahaa.

Yksityisyyden rajan siirtyminen hyödyttää juuri Googlen ja Facebookin kaltaisia yrityksiä. Siksi niiden kannattaa jatkuvasti myös testata, mitä käyttäjät ja lainsäätäjät vielä sietävät.

Tämä bisneslogiikka toimii kuitenkin vain niin kauan, kuin yhtiöillä on käyttäjiensä hiljainen tuki hivutukselleen.

Jos yhtiöt miettivät rahaa ensin ja moraalia vasta myöhemmin, tuki voi kadota nopeastikin.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi