Sähkökirja vangitsee kuluttajan

Miltä tuntuisi, jos kirjakaupan myyjä ilmoittaisi, ettei juuri kassaan lyötyä hittidekkaria saa lainata naapurille? Tai jos pelikaupassa kerrottaisiin, ettei lapsi saa viedä uutuuspeliä divariin?

Elokuvat, kirjat, pelit ja musiikki ostetaan tulevaisuudessa yhä useammin sähköisesti. Erilliset, sähköisten kirjojen selailuun tarkoitetut lukulaitteet olivat joulun hittilahjoja Yhdysvalloissa.

Suomessakin ne voivat lyödä läpi jo tänä vuonna. Videopelien verkkojakelu on yleistynyt parin viime vuoden aikana. Musiikkia suomalaiset ovat ostaneet MP3-soittimilleen sähköisesti jo vuosia. Kaikilla sähkösisällöillä on yhteinen ongelma: Kirjat tai levyt on yleensä lukittu vahvasti siihen pelikonsoliin tai lukulaitteeseen, jolle ne on ostettu.

Esimerkiksi sähkökirjoja ja niitä näyttäviä lukulaitteita myyvät yhtiöt eivät oman tulkintansa mukaan myy varsinaisia kirjoja, vaan lisenssejä kirjojen sisältöihin. Pelottavia esimerkkejä siitä, mihin tulkinta voi johtaa, on jo nähty.

Viime kesänä verkkokauppa Amazon poisti vaivihkaa asiakkaidensa Kindle-lukulaitteilta George Orwellin kirjoja, jotka niiden julkaisija oli laittanut Amazonin kauppaan myyntiin ilman tarvittavia lupia. Amazon palautti asiakkaiden rahat ja pyysi asiasta nousseen kohun jälkeen näiltä anteeksi, mutta kärsi valtavan luottamustappion.

Sananvapautta rajoittaville maille tällaiset järjestelmät sopisivat erityisen hyvin. Kun kirjakauppa Barnes & Noble julkisti loppuvuodesta Yhdysvalloissa oman Nook-sähkökirjanlukijansa, laitetta mainostettiin mahdollisuudella lainata kirjoja. Kunkin kirjan voi lainata kahdeksi viikoksi vain yhden kerran ja vain yhdelle käyttäjälle - ja tämänkin saa tehdä vain, jos kirjan kustantaja on antanut lainaamiseen luvan.

On helppo ennustaa, että kohut lisääntyvät lähivuosina, kun sähköinen jakelu yleistyy. Yhtä helppo on arvioida, että kuluttajan oikeuksia myydä, vaihtaa tai lainata laitteisiin ostamiaan kirjoja tai elokuvia tullaan koettelemaan oikeudessa Suomessakin. Nyt esimerkiksi kirjan myyminen lukulaitteelta toiselle ei ole edes teknisesti mahdollista ilman, että myy samalla koko lukulaitteen.

Muun muassa tällaisten vaikeuksien vuoksi ainakin osa viihdesisällöistä jaellaan tulevaisuudessa tilausperiaattella, hieman kuin nyt musiikkia Spotify-tilauspalvelussa. Tällaisissa malleissa kuluttaja maksaa kympin tai parin kuukausimaksun ja saa sitä vastaan katsella kännykällä, TV:llä tai muulla lukulaitteella rajattomasti elokuvia, musiikkia tai esimerkiksi kirjoja palveluntarjoajan valikoimista.

Sananvapausongelmaa nämä palvelutkaan eivät korjaa -- yksittäinen levy tai artisti saattaa kadota Spotifystäkin jo nyt, kun lisenssiehdot muuttuvat. Ylikansallisen yhtiön sensuroima kirjahylly pelottaa ajatuksena monia. Kaikki tappiot eivät ole edes näin suuria.

Henkinen isku on jo sekin, ettei hiirenkorville luettua romaania enää voi nakata kaverille lainaan.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi