Tehkää läppärit taviksille

Suomessa on yhä valtava määrä ihmisiä, joilla tietotekniikka ei ole täysin hallussa.

Työpaikan ohjelmien käyttö tai sähköpostin ja tulostimen asentaminen kotikoneeseen tuottaa monelle vaikeuksia.

IT-riippuvaisessa ajassa niille, joille tekniikka ei ole täysin tuttua, naureskellaan. Työpaikalla heitä katsotaan helposti kieroon.

Tämä on väärin. Vika ei ole ihmisissä vaan koneissa.

Tietokoneet ovat yksinkertaisesti surkeita käyttää.

Asiat ovat muuttuneet 1990-luvun jälkeen vain vähän. Jos haluaa kirjoittaa kirjeen, saa eteensä tekstinkäsittelyohjelman, jonka palkkeihin on survottu toistakymmentä toimintoa. Työpaikalla yhden matkalaskun teko voi vaatia kolmea soittoa IT-tukeen. Käyttölogiikka vaihtelee villisti ohjelmasta toiseen.

Jos internet tai sähköposti eivät kotona toimi ilman asetusten viilausta, on peruskäyttäjän yleensä turha edes yrittää korjata niitä ilman apua.

Ongelmat eivät riipu koneen merkistä: Windows-pc:t, Applen Macit ja Linux-koneet ovat kaikki yhtä huonoja.

Koneiden ominaisuuksista pitäisi karsia ainakin puolet pois.

Tätä yrittävät nyt ainakin teknologiajätit Google ja Apple. Applen kosketusnäytöllisiä iPhone-puhelinta ja iPad-minitietokonetta on kehuttu juuri siitä, että niistä on karsittu kaikki turha pois. Tuloksena ne ovat harvinaisen helppokäyttöisiä.

Tosinörtit kuitenkin haukkuvat laitteita liian suljetuiksi. Koneita on vaikea virittää, kun Apple määrää, mitkä ohjelmat kelpaavat sen ohjelmakauppaan.

Google taas rakentelee omaa Chrome OS -käyttöjärjestelmäänsä, jossa tietokoneeseen ei oikeastaan jää kuin verkkoselain.

Suurin osa peruskäyttäjän tarvitsemista asioista tapahtuu verkossa. Siellä voi jo käyttää tekstinkäsittelyä ja käsitellä kuviakin.

Parhaimmillaan Googlen systeemi postaisi koneista juuri sen tauhkan, joka nyt sekoittaa tavallisen käyttäjän.

Kehityksessä on myös varjopuolensa. Yhden yhtiön tiukasti sulkemassa laitteessa ei välttämättä ole tilaa esimerkiksi ilmaisille avoimen lähdekoodin ohjelmille tai kilpailijoiden tuotteille.

Tavallisen käyttäjän kannalta kehitys menee kuitenkin oikeaan suuntaan. Harva tarvitsee mahdollisuutta ohjelmoida konettaan tai viilailla sen laiteajureita.

Hyvissä järjestelmissä tilaa olisi sekä virittäjien nippeleille että tavallisen käyttäjän palikkakäytölle.

Nyt koneissa korostuvat nippelit. Asia ei korjaannu ennen kuin kone- ja ohjelmistotehtailijat ymmärtävät, miten huonoja heidän tuotteensa nyt ovat.

Kirjoittaja on HS:n toimittaja.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi