Pusa

Taantuma iski yleisurheiluun

Berliinissä käytiin viime sunnuntaina ehkä viimeinen yleisurheilun Kultaisen liigan kilpailu. Ensi vuonna tilalle tulee Timanttiliiga, jolla ei näillä näkymin ole yhtään kisaa yhdessä yleisurheilun suurvalloista.

Saksan putoamisella kilpailukalenterista voi olla yleisurheilulle kauaskantoisia seurauksia. Lajista uhkaa kadota saksalaisten myötä valtava määrä sponsori- ja mainosrahaa. Tämä voi olla liian vaarallinen yllätys yleisurheilun tulevaisuudelle.

Maailmanlaajuinen finanssi- ja talouskriisi on iskenyt tänä vuonna myös urheiluun, ja erityisen rajusti yleisurheiluun. Edellisvuosina arvokisojen mitalisti saattoi saada 6 000–7 000 euroa starttirahaa Kultaisen liigan kisasta. Tänä vuonna ei välttämättä mitään.

Jos Jamaikan salama Usain Bolt tulee johonkin kisaan sadan metrin lähtöviivalle, hän saa ison starttirahan. Muut juoksevat ilmaiseksi.

Yleisurheilun arvostuksen lasku maailmalla ei johdu pelkästään taantumasta, vaan myös lajista itsestään. Yleisurheilun ongelmana on, ettei sillä ole tarpeeksi karismaattisia urheilijoita.

Esimerkiksi käytännössä lyömätön yhdysvaltalainen Jeremy Wariner on hallinnut mielin määrin 400 metrin juoksuja Kultaisessa liigassa, mutta hän ei ole kiinnostava eikä karismaattinen.

Lahtelainen urheilumanageri Jukka Härkönen on määritellyt osuvasti, että ihmisiä kiinnostaa yleisurheilussa kolme asiaa: kuka on maailman nopein, mitkä ovat kansallisesti kiinnostavat kohokohdat – kuten keihäs suomalaisille – ja se, yrittääkö joku maailmanennätystä.

Entä vieläkö mahtaa kotikatsomoissa olla ihmisiä, jotka kirjaavat jokaisen lajin tuloksen, kuten lajin kultaisella 1970-luvulla vielä oli tapana? Omassakin tuttavapiirissä oli paljon nätä lajiniiloja.

Yleisurheilun maailmanennätykset ovat nykyisin niin kovia, että niillä on vaikea enää markkinoida lajia. Kestävyysjuoksuissa ennätyksiä yritetään rikkoa jäniksillä, jolloin juoksuista tulee usein tylsiä.

Paljon kiinnostavampaa on seurata urheilija vastaan urheilija -kamppailuja, joka nostaa esiin taktisia ratkaisuja.

Muiden lajien paineessa yleisurheilu yrittää uudistua sääntömuutoksilla, joista osaa kokeillaan juhannuksena joukkueiden Euroopan cupissa Bergenissä.

Kestävyysjuoksuissa pudotetaan matkalla kolme kilpailijaa. Näin kovan kirimiehen ei pidä jättäytyä hännille ennen viimeistä kierrosta.

Heittolajeissa piti kokeilla konstia, jossa viimeinen kierros ratkaisisi voittajan.

Jos esimerkiksi Tero Pitkämäki heittäisi ensimmäisellä kierroksella 92 metriä, mutta viimeisellään vain 76 metriä, hän ei voittaisi kisaa.

Vanhan suosikkilajin pitää uudistua, muttei keinotekoisilla sääntömuutoksilla.

Helsingin Sanomat | hs.urheilu@hs.fi