31.8.2011 15:06
Näissä puitteissa viihtyy kaupungin viileistö.
Jos haluat viettää iltaa Helsingin trendikkäimpien ihmisten parissa, kannattaa mennä pari kuukautta sitten avattuun Shanghai Cowboy -ravintolaan. Se on aivan Etelärannan työnantajalinnakkeen takana osoitteessa Unioninkatu 18.
Ravintola on pieni ja luovan viihtyisä: sisustuksessa on käytetty muun muassa puu- ja peltikappaleita, vessanpöntön istuimeen on upotettu partakoneenteriä. Seinät on maalattu mielikuvitusta kiihottaviksi. Dj kaivaa tietokoneeltaan muun muassa elektroa, housea ja loungea.
Tunnelma on siis sama kuin lukuisissa vastaavissa viime vuosina perustetuissa ravintoloissa New Yorkin Williamsburgissa tai Lower East Sidella – tai muissa kuppiloissa maailman suurkaupunkien cooleimmilla alueilla.
Vaikka ravintola sijaitsee Suomen pääkaupungissa, ruokalista löytyy vain englanniksi, otsikot tosin ovat espanjaksi. Ruoka on meksikolaisvivahteista.
"Täällä on niin kansainvälinen meininki", vastaa tarjoilija kun kysyn, miksi suomi ei ravintolalle kelpaa. Se on varmasti totta, mutta olen ollut useita kertoja täpötäydessä Shanghai Cowboyssa, enkä ole kuullut asiakkaiden puhuvan kertaakaan muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.
Kun kerran ravintola on globaalille tielle lähtenyt, kannattaisi pelata peli loppuun. Englantia puhunut tarjoilijalla ei osannut sanoa, mitä ruokalistan espanjankieliset otsikot tarkoittavat. Suomalainen tarjoilija puolestaan kertoi meille, että horseradish mayo (horseradish = piparjuuri) on retiisimajoneesi (retiisi = radish).
Lounaalla Shanghai Cowboyssa on tarjolla joko keitto tai tuhdimpi muhennos sekä salaattipöytä, jossa on useimmiten salaattia, kuskusia, pastaa, hedelmiä ja leipää.
Ravintolan lounaalla olen nauttinut muun muassa tasapainoista tomaattikeittoa, jossa oli makean täyteläinen tomaatin maku, jota ei ollut lannistettu liikaa maitotuotteille. Tomaatin ohella pääosassa oli makoisan ärhäkkä chili, mutta sen rooli oli juuri sopivan alisteinen tomaatille. Erinomaista.
Samoin oli thaimaalaistyyppinen paksulieminen kanacurry, jossa mausteet olivat tuoreita. Kiitos siitä, että muhennoksen uusiin perunoihin oli jätetty kuoret.
Salaattipöydästäkin on löytynyt hyviä sekoituksia: tylsältä näyttänyt putkipastasalaatti yllätti mieluisasti, kiitos vivahteikkaan seesamiöljyn. Kuskusien paras puoli olivat taatelit, kerran tosin nautinnon pilasivat vanhalta maistuneet suolapähkinät. Munavoi oli saanut kivaa happamuutta kokonaisia sinapinsiemeniä sisältäneestä dijonsinapista.
Varsinaisen menun ruuat ovat jaettua neljään osaan: sabores sabrosos (vapaasti käännettynä viekoittelevia makuja 5–15 e.), picante y caliente (tulista ja kuumaa 9–12 e.), tacos tentador (viettelevät tacot 9 e) ja platos grandes (isot annokset 14 e).
Viidellä eurolla saa kasan itse tehtyjä ja kauniita, mutta todella mitäänsanomattoman makuisia vehnänachoja. Guacamolessa oli täyteläiseksi kypsynyttä avocadoa, mutta missä olivat muut maut? Sekoituksesta ei löytynyt edes sitruunaa tai limeä, eikä edes pippurisuutta. Salsassa sen sijaan oli aistittavissa kaikki olennainen: tomaattien tuomaa makeutta sekä chilin terävyyttä, myös happoisuutta oli sopivasti.
Tulista ja kuumaa -osastolta tilasimme chalupat, joissa oli possua, suklaakastiketta ja banaanichiliä. Possu oli mehevää, mutta muuten tämä pienien pyöreiden tortillojen päälle kasattu ruoka oli luonteeton sekamelska. Seasta erottui juuri ja juuri suklaa ja lastenruokaa muistuttava banaanisotku, mutta ei lainkaan chili.
Sama tylsyys vaivasi "market fish taco garnished with fennel and horseradish mayo" -nimistä luomusta. Market fish -sanaparilla viitataan yleensä erityisen tuoreeseen kalaan. Nyt torilta oli löytynyt lohta, mutta jotenkin kokki oli saanut sen maistumaan kolme päivää vanhalta uunilohelta.
Majoneesissa ei piparjuuri maistunut lainkaan, eikä kyllä retiisikään (jota tosin oli pilkottu aterian päälle).
Coke and chocolate glazed ribs with cabbage slaw and corn bread -annoksessa oli kasa pehmeiksi kypsennettyjä sian kylkiluita, jotka olivat aivan liian yksitotisen makean makuisia. Maissileivässä oli varsin hyvä tekstuuri, mutta taas ongelma oli makujen yksipuolisuus. Leipä muistuttu enemmän epäonnistunutta kuivakakkua kuin kunnon maissileipää.
Shanghain taustalla toimivat samat henkilöt kuin Hämeenkadun miellyttävässä Siltasessa, joten odotukset myös ruuan suhteet olivat korkealla. Illallisruuat olivat kaikki tavalla tai toisella pettymyksiä, koska niistä puuttui rohkeus, raikkaus ja rakkaus raaka-aineisiin. Sen sijaan lounaan lämpimät ruuat olivat neljän tähden arvoisia, samoin kuin sisustus ja yleisfiilis.
Siispä kolme tähteä.
Shanghai Cowboy
Unioninkatu 18, Helsinki
p. 0400 746162
ma–pe: 11–02, la 17–02
Teemu Luukka
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi