lauantai 26.5.2012 | Minna, Vilma  Onnittele e-kortilla

Espan kaunotar

8.10.2009 12:38

Matti Snellman

Salutorgetissa voi unohtaa talouskriisin.

Salutorgetissa voi unohtaa talouskriisin.

Kun Royal-ketjun Salutorget-ravintola avasi Pohjoisesplanadilla toukokuussa, alkoi kuhina.

Onko kaupungin rahatoimiston uljas jugendsali tuhottu aivottomalla modernisoinnilla samalla tavalla kuin Kaisa Blomstedt oli juuri pilannut Eliel Saarisen suunnitteleman Rautatieaseman Eliel-ravintolan?

Ensikäyntien jälkeen monet huokaisivat helpotuksesta. Myös minun mielestäni Salutorget on tyylikäs bistro, jossa tunnelmaa luovat vanhat pylväät, lasikatto ja Walter Jungin kaunis lyijy-lasiteos Rahapuu.

Tunnelma ravintolassa on kuin tässä maassa ei talousongelmia olisikaan: pankkiirit, poliitikot, yliopistoväki, julkkikset ja eläkeläisten leppoisasti rupattelevat seurueet ovat täyttäneet ravintolan päivästä toiseen.

Olen käynyt Salutorgetissa lounaalla kolme kertaa. Tarjolla on ollut mehevää siikaa syvän kermaisen kastikkeen kera ja pehmeää karitsaa lihaisen punaviinikastikkeen kanssa, mutta myös kuivaa lohta ja raakaa ruusukaalia. Kaikki syömäni pääannokset ovat maksaneet yli 20 euroa; alkupaloista saa pulittaa vielä 10–13 euroa. Taso on ollut parhaimmillaan hintansa väärti, mutta ei aina.

Palvelu on aina ollut sujuvaa. Ikävää on ollut se, että pää-ruuista ei ole suuriruokaisempien nälkä lähtenyt. Hyvä, että tarjolla on myös 14 euron kotiruoka – husmanskost, kuten menu asian esittää.

Salutorget sanoo olevansa skandinaavinen bistro, ja se pitää paikkansa. Ruoka on ranskalais-ruotsalaista.

Testi-illallisella maistoin ensiksi härkäcarpacciota (12,90 e), joka oli pettymys: lautaselle oli lätkäisty kasa raakoja härkäviipaleita vain vähän suolalla maustettuna. Ei öljyä, ei etikkaa, ei sitruunamenua, ei mitään. Lihan päällä oli torvisieniä, joiden maku oli hukkunut turhan äitelään sokerietikkaliemeen.

Vieraani jääkellarinlohen (12,90 e) rakenne oli mainio. Marinadissa oli tasapainoisissa mittasuhteissa sokeria, suolaa ja vettä. Maa-artisokkasalaatissa juures-palat ja purjot olivat napakoita. Menussa luki, että annoksessa olisi tillivinaigrettea, ja hyvä että luki, sillä muuten viinietikkakastiketta ei olisi tiennyt ostaneensa.

Miksi ihmeessä nykykokit pelkäävät tarjota kastikkeita niin, että ne myös huomaisi? Ennen oli muotia uittaa ruokia kastikkeissa, nyt näitä kokkien taidon mittareita käytetään turhan usein vain koristeluun.

Seuralaiseni hirviwallenberg (18,90 e) näytti pöytään tullessaan hauskalta ja yksinkertaiselta, oikein kunnon bistroruualta. Pettymys olikin suuri, kun lihataikina oli kuohkeutettu epämiellyttävän hyytelömäiseksi. Hirven makua ei tässä neilikkaisessa taikinassa juuri erottanut. Perunamuusi maistui hivenen eiliseltä, ja sekin oli sekoitettu turhan tiukan liisterimäiseksi. Kermaisessa kastikkeessa oli miellyttävä riistainen maku, mutta sitä oli aika vähän.

Minun pääruokani oli hiillostettua nieriää, uunipunajuuria, tryffelikastiketta sekä linssejä (22,50 e).

Kala oli tuoreen makuista, joskin siinä oli tosi vähän suolaa (suolaa ja pippuria tämän bistron pöydissä ei ollut). Kastike oli kaunis sekoitus kirpeyttä, suolaisuutta ja pyöreää makeutta. Sen rakenne oli kauniin vaahtoisaa – tryffeliäkin oli sopivan vähän, jotta multasienen vahva maku ei peittänyt muita vivahteita alleen.

Jälkiruuat nostivat tunnelmaa. Lämmin omenapaistos ja vaniljakastike (9,20 e) olivat sitä, mitä lupasivat: omenakuutiot olivat päältä rapeita, sisältä lähes hillomaisen pehmeitä. Onneksi kokit eivät olleet keksineet vaniljakastiketta uudelleen, vaan tarjolla oli juuri niin sokerista ja vaniljaista kuin kunnon omenapaistoksen lisukkeen pitää ollakin.

Myös minun jälkiruokani oli mainio: sitruuna-jogurttimoussessa (9,20 e) raaka-aineet olivat tasapainossa. Pernodmustikat olivat myös oikein onnistuneita.

Salutorgetin ruoka ei ole fine diningiä eikä varmaan sellaiseen pyrikään. Vaikka keittiö onkin ajoittain hapuileva, olen aina poistunut Salutorgetista hyvillä mielin.

Ehkä se johtuu doorilaisista pylväistä ja avarasta tilasta – ja siitä, että tässä lämpimässä ravintolassa maailman kurjuus unohtuu.


Teemu Luukka


Kriitikon tähdet: 3/5.


Salutorget, Pohjoisesplanadi 15 Puh: 09 61285950 Netti: www.royalravintolat.com/salutorget Avoinna: ma–la klo 11–24, su klo 12–17.30 Keittiöpäällikkö: Jouni Jyrä

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

HS.fi/ruoka

Hae reseptejä

Arkistossa Ruokatorstain reseptejä jo lähes 5 000.

Hae

HS Digilehti

HS Digilehti ja Arkisto

HS Digilehti on Helsingin Sanomien painetun lehden sisältö verkossa.

Kun ostat päivän HS Digilehden, voit lukea verkossa myös tuoreimman Nyt-liitteen ja Kuukausiliitteen. Digilehtien ja paperi-lehtien sisältö on sama kannesta kanteen.

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.