Nepalilaiset ovat Suomen erikoisuus

Olisi järjetöntä yrittää esitellä koko Intian ruokia yhdellä ruokalistalla.

Joskus sitä kuitenkin yritetään.

Kuvitella sitä ruuan moninaisuutta, joka syntyy, kun 1,2 miljardia lukemattomiin kansallisuuksiin kuuluvaa ihmistä 28 osavaltiossa kokkaa.

Pohjoisessa tarvitaan kylmän ilmanalan eväät, etelässä taas kookosmaito tuo lempeyttä ruokaan.

Ruokavalioon vaikuttavat varsinkin Intian kaksi pääuskontoa. Hindut kavahtavat naudanlihaa ja ovat kehittäneet maailman hienoimmat kasvisruuat. Muslimeille taas sika on kauhistus, mutta lampaassa löytyy perinnettä.

Helsingissä on turha toivoa saavansa kovin paikallista intialaista ruokaa. Mutta onpa täällä aivan oma erikoispiirteensä: nepalilaisten ravintoloiden runsaus.

Nepalilaista keittiötä ei oikeastaan pitäisi olla olemassakaan, mutta niin vain täällä toimii parikymmentä nepalilaisravintolaa.

Selityksenä ovat enemmän nepalilaisten sukulaisuussuhteet ja tuttavuudet kuin omintakeinen keittiö. Sana on levinnyt, että suomipojalle maistuvat heikäläiset pöperöt.

Vilkaisu näiden ravintoloiden ruokalistaan kertoo, että tarjonta on yleensä sangen tavanomaista ja tukevaa pohjoisintialaista ruokaa. Ei sentään jakkihärkää, niin kuin oikeassa Nepalissa muistan syöneeni.

Mutta hyvä, ettei yritetä liikaa. Tavallinen suomalainen on kiitollinen edullisesta ruuasta "eksoottisella" lokeroisella peltilautasella.

Ruokaa maustavat yleensä vielä ystävällinen palvelu ja lumihuippuisen Himalajan kuvat.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi