14.4.2011 12:36
Lupolo on kuin New Yorkin Williamsburgin hipsterikuppilat. Ruokakin on hyvää.
Gastropubit ovat parhaimmillaan korkeatasoista ruokaa ja parhaita oluita tarjoavia rentoja ravintoloita. Ilmiö syntyi parikymmentä vuotta sitten Lontoossa ja on nyt rantautunut myös Suomeen.
Kävimme kolmessa uudessa helsinkiläisessä gastropubissa. Niistä vain yhdessä sekä ruoka että olut olivat gastronomisia.
LUPOLO
Punavuoren mainiota Elviiraa ei enää ole, mutta onneksi sama porukka on perustanut samoihin tiloihin jonkin verran suoraviivaisempaa ruokaa tarjoavan Lupolon. Se on kolmesta testaamastani gastropub-tyyppisestä ravintolasta ainoa, jota mielellään kutsuu gastropubiksi.
Olutvalikoima on hieno, vaikka hanasta saa vain kahta olutta. Pulloista löytyy monia kekseliäiden panimoiden oluita, kuten amerikkalaisten Goose Islandin ja Victoryn, itävaltalaisen Meinklangin ja skottilaisen BrewDogin oluita.
Lupolossa on tarjolla sekä pieniä tapasmaisia kupposia että isompia pääruokia. Pienessä kulhossa tarjoiltu revitty porsaanniska (4,50 e) oli pehmeää. Lihan täyteläistä makua täydensi muun muassa piparjuuri, jota oli käytetty niin taidokkaasti, että jopa piparjuurta vihaava vieraani piti siitä.
Korianterilohi (4 e) oli graavattu, mutta korianteria oli tällä kertaa niin vähän, ettei se juurikaan maistunut.
Pääruokana minulla oli sikahyvää vasikanposkea (19 e), lautaselta löytyi myös makeita keltajuuria. Spelttivehnään imeytynyttä syvänlihaista lientä oli ilo syödä. Ahvenanmaan karitsaburgerin (15 e) pihvi oli jäänyt turhan kovaksi. Päällä oli juustoa, joka ei ollut pehmennyt lainkaan haalean lihan päällä.
Toisella kerralla testasin alkupalaksi kivipiirasta eli linnun vatsalaukun taaimmaista ruuansulatuselintä (5 e), joka tarjoiltiin sipulikeitolta maistuvien sipuleiden kanssa. Rohkea ja hiukan rasvainen, mutta maittava annos.
Toisesta pikkuannoksesta löytyi pehmeäksi keitettyä herkullista kieltä, etikkapunajuuria ja tonnikalajäätelöä (5 e). Erikoinen yhdistelmä toimi hyvin, tosin suolaa oli liikaa, ja jäätelössä tonnikala olisi voinut maistua enemmän. Kapriksia oli liikaa.
Pääruokana nautin lohitartarin (18 e), joka oli sisältä raaka ja päältä rapeaksi paistettu. Minttu ja chiliviipaleet raikastivat lohen rasvaisuutta.
Lupolo on kuin New Yorkin Williamsburgin hipsterikuppilat, nuorien ja luovien ravintola. Täällä annetaan paljon poskisuudelmia.
Tähdet: 4
Lupolo (Punavuorenkatu 3), www.ravintolaelviira.fi
Puh: (050) 5544050. Avoinna ti–to 11.30–14.30 / 17–24, pe 11.30–14.30 / 17–2, la 11–15 / 17–2.
BELGE
Kluuvikadun mukava Belge uudistui alkuvuodesta. Pääruuat ovat 15–27 euroa (s-kortilla saa alennusta, kuten Stonessakin), mutta hinnat eivät ole pelottaneet asiakkaita, käyntikerroillani ruokapuolikin on ollut varsin täynnä.
Belgessä on tarjolla simpukoita aina, mikä on aika riskaabelia, etenkin loppukeväästä alkusyksyyn, jolloin simpukat ovat usein pieniä. Periaatteessa vielä tässä kuussa pitäisi saada pulskia simpukoita, mutta Belgessä simpukat olivat kovin pieniä.
Simpukoiden kanssa on tarjolla viittä eri kastiketta (21,50 e). Ensimmäisellä kerralla kastikkeesta puuttui tuoreus ja myös viinin happoisuus. Sipulit olivat ehkä vähän kärähtäneet, sillä liemestä tuli mieleen kitkerä tiskivesi. Simpukatkin olivat kiehuneet ilmeisesti turhan kauan, sillä ne olivat sitkeitä.
Toisella kerralla ystäväni valitsi simpukoiden liemeksi Roquefort-homejuustokastikkeen. Nyt maku olikin tuoreempi ja monipuolisempi. Juustokastiketta oli laitettu juuri sopiva määrä, jotta se erottui, mutta ei kuitenkaan peittänyt simpukoiden makua. "Ikävä tässä tulee Brysselin paksuja simpukoita", kaupungissa asunut vieraani harmitteli.
Alkupaloista löytyy bouillabaisse-kalakeitto (16 e), joka käy pieniruokaiselle myös pääruuasta. Toinen Belgiassa asunut vieraani oli paksuun kalaisaan liemeen tyytyväinen, minusta se oli liian tomaattinen.
Naudan maksa (19 e) kuuluu myös ravintolan suosituimpiin annoksiin. Pyysin puolikypsää, mutta maksa oli jäänyt turhan raa'aksi. Tatti-perunapyreessä oli liikaa etikkaisuutta.
Jälkiruuaksi otin vehnäoluella valeltua maittavaa vohvelia (8,50 e). Créme brûlèe (8,50 e) oli makea, päältä rapea ja sisältä samettisen pehmeä eli juuri sellainen kuin tämän klassikon pitää ollakin.
Belgen olutvalikoima on laaja. Hanasta saa 12:ta eri olutta, Hoegaardenin, Palmin ja Stella Artoisin lisäksi Suomessa harvinaisempia, kuten Gulden Draakia ja St. Feuillien Paguesia. Trappistioluita on iso valikoima.
Belge on kunnon ruokaravintola, mutta lisää gastroa näillä hinnoilla pitää saada.
Tähdet: 2
Belge (Kluuvikatu 5) www.belge.fi, puh (010) 7663590
Avoinna ma–to 11–2, pe–la 11–3, su 14–24.
STONE'S
Syksyllä avattu Stone's kehuu olevansa Helsingin rennoin gastropub.
Tunnelma onkin isossa ravintolassa mukava. Hanasta löytyy jopa 14:ää olutta, myös hedelmäistä Sierra Nevadaa ja pehmeää Stadin panimon lageria.
Gastro tämä pubi ei kuitenkaan ole. Olen maistanut viittä annosta, enkä halua enää kuudetta kokeilla.
Alkupaloista kokeilin jättikatkarapuja (5,50 e). Hyvälaatuisten jättikatkarapujen maku oli tuhottu ruskealla ja makealla aasialaiselta vivahtavalla kastikkeella, jossa ei ollut mitään raikasta. Harvinaisen ruma ruoka.
Halvimmat pääruuat ovat noin 14 euron curryt. Lammascurry (14,90 e) oli hirvittävää raaka-aineen haaskausta. Murea lammas oli päällystetty kamalan makuisella teollisella pippuriseoksella. Lopputulos oli todella paha, kun seos sekoittui ponnettomaan intialaiseen curryliemeen. Parasta oli hampurilaisen pihvi (16,90 e), joka oli nautaa, iso ja melkein mehevä. Se oli grillattu savunmakuiseksi – tarjoilija vakuutti, ettei nestemäistä savuaromia käytetä. Pekonit olivat iljettävän löysiä, perunat isoja ja lässähtäneitä.
Karmein kokemus oli kuitenkin pork ribsit (17,50 e). Liha oli pieni pala siankylkeä, josta puolet oli läskiä. Lihaosa oli syötävää, mutta mainostettua oluen makua sai etsiä. Lihasta jäi sekä paha mieli että nälkä. Tilannetta ei auttanut kummallisen mustiksi friteeratut ja hirvittävästi rasvaa itseensä imeneet viipaleperunat. Lisukkeena oli sentään onnistuneesti grillattua paksoita ja pinaattia.
Viskisuklaakakussa (6,50 e) ei maistunut viski vaan kitkerä palanut suklaa.
Tähdet: 1
Stone's (Keskuskatu 4), www.stonespub.fi Puh: (010) 766 3740. Avoinna ma 11–24, ti-pe 11–2, la 13–2, su 13–24.
Teemu Luukka
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi
HS Digilehti on Helsingin Sanomien painetun lehden sisältö verkossa.
Kun ostat päivän HS Digilehden, voit lukea verkossa myös tuoreimman Nyt-liitteen ja Kuukausiliitteen. Digilehtien ja paperi-lehtien sisältö on sama kannesta kanteen.