Saariravintoloiden uudet yrittäjät

Liian hienoa kansanpuistoon

Postress, Espan tähtiravintola, on laajentanut Mustikkamaalle.

Tilausravintola Alia on ollut auki viime talvesta, kaikelle kansalle ovet avautuivat vappuna.

Kaikelle kansalle? Tuskin sentään. Alian tarjonta on aika fiiniä ja hinnat sen mukaiset. Konsepti särähtää, kun muistaa Mustikkamaan perinteen kelpo kansanpuistona.

Luulisi, että vähän ronskimpi ruoka houkuttelisi väkeä viereisestä Korkeasaaresta, jossa ruokatarjonta on mitä on.

Mutta hyvin Mustikkamaalla syö. Olen illastanut ja sitten nauttinut brunssia. Maittavaa ja taidokasta on ollut.

Alkukesän illalliselta jäivät mieleen Skagen-leipä, haudutettu karitsanlapa ja varsinkin mustaherukkajäätelö ja sen kanssa omenapiirakka. Lasku henkeä kohden oli 60 euron pintaan.

A la carte-listalla on tähän aikaan kesästä alkuruuissa (14–16 e) muun muassa muhennettua kateenkorvaa salviaetanoiden kera (16 e) ja punajuurta ma mère (14 e).

Pääruokina tarjotaan grillattua siikaa kantarellien kera (24 e), kyyhkyä Byaldi – taitaa olla eräänlainen raratouille – (26 e) ja glaseerattua häränposkea (27 e).

Varsinainen tarjous ovat jälkiruuat, kaikki 9 euron hintaan. Niistä nimittäin Postres ja Samuli Wirgentius ovat kuuluisia. Nyt olisi vadelmalehikäistä, rommipannacottaa tuttifruttisorbetin kanssa ja omassa mehussaan kypsennettyä ananasta limesorbetin kera.

Näillä eväillä Alia tarjoaa varmaankin kaupungin parhaan brunssin. 38 euron hintaan kuuluu lasillinen cavaa. Valamonruusut tuoksuivat, ja niiden takaa kuului tennispallojen kopsetta.

Alkuruokien noutopöytä on uhkea. Taidokkaat terriinit ja hyydykkeet voittavat kotiolot, esimerkiksi taikinakuoreen kääräisty lintupatee ankanmaksoineen. On myös reiluja silakkarullia ja paistettuja silakoita.

Brunssin pääruokana oli paistettua siikaa tai uunissa glaseerattua vasikanrintaa ja sen kanssa mm. savuselleripyreetä. Jälkiruokapöytä oli, kuten arvata saattaa, näyttävä.

Nuori miestarjoilija osasi asiansa, mutta pienet asiat haittasivat silti viihtymistä. Oli näitä + 27 asteen päiviä, tai terassilla auringossa asteita oli vielä enemmän. Tarjoilijaneiti yritti viedä kahdeltakin pöytäkunnalta kesken brunssin päivänvarjot uusia tulijoita vilvoittamaan.

Alia, Mustikkamaankuja 1

P. (09) 660066,

Avoinna ti–pe 11–21, la 12–21, su 12–18.

www.alia.fi

Merellisyys maksaa

Saslik, Saaga, Savu, Savotta, Saari ja nyt entisen Klippanin paikalla Saaristo. Kaikki kuuluvat AS-ketjuun. Jäljet pelottavat, koska joukkoon mahtuvat sellaiset mokat kuin Bulevardian naamioiminen "lappilaiseksi" Saagaksi ja Savotta heinäseipäineen Senaatintorilla.

Saaristoa ei sentään ole pilattu. Päinvastoin, paikka vaikuttaa entistä freesimmältä. Kiiltävä tanssilattia todistaa perinteestä, ja maisemat ovat tietysti huikeat. Kaikki tämä on vain kivenheiton päässä Olympialaiturista.

Maanantaina illastan ruotsalaisvieraan kanssa. Palvelu oli erinomaisen mukavaa, alkaen yhteysveneen kuljettajista. Vastaanotto perillä oli huomaavainen. Sekin ilahdutti, että hovimestari ja tarjoilija puhuivat ruotsia niin luontevasti.

Pitkähköltä listalta oli helppo noukkia kaksi valmista menua, yksi kummallekin.

Menu Luoto (46,50 e) aloittaa kolmenlaisella silakalla; tryffelin-,ravun- ja pestonmakuisella. Menu Meri (55 e) tarjoaa aluksi vasikanlihatartaria.

Silakat eivät jääneet mieleen, niitä saattelevat leivät kyllä. Tartarissa oli hienoinen jääkaapin maku, ryytisinapista huolimatta.

Ensimmäisen menun pääruoka on paistettu maissikananrinta. Sitä saattelee muhennettu varhaiskaali, gnocchit ja tattikastike. Maukasta, mutta oudon suttuisen, kastikkeen tahraaman näköinen annos.

Merellisen menun pääruoka on savustettua merilohta ja sen kanssa kampasimpukkaa. Tumma hummerikastike teki annoksen.

Jälkiruuat olivat parasta, ovathan ne keittiöpäällikkö Tapio Laineen erikoisosaamista. Jopa osasi olla vadelmainen tuulihattupiiras kuin unelma, puhumattakaan tummasta suklaasta kevyesti paistetusta savariinista, tähtianiksen makuisista marjoista ja kermaviilijäätelöstä.

Aika tuikean laskun illallisemme teki: 149,20 e. Mukana oli kuohujuoma à 8,20 e, viinilasilliset n. 8 e ja venekyyti à 4 e.

Toinen käynti ajoitettiin sunnuntaibrunssille, jolle on selvästi kysyntää. Väkeä lappoi sisään melkein joka ovenavauksella.

Henkilökunta oli vaihtunut, eikä edellisen kerran huomaavaisuudesta ollut nyt tietoakaan. Tämän kokoisella ketjulla on palveluksessaan noin sata ihmistä, eikä tämä sunnuntaivuoro ollut erityisen innostunut työstään.

Alkupalojen noutopöytä oli sovinnainen: hyvää silliä, oudon öljyisiä perunoita, paria savukalaa, graavilohta, salaatteja, myös lihapitoisia. Caprese-salaatin tomaatit oli viipaloitu niin kauan sitten, että ne maistuivat seisoneilta.

Pääruokia oli vain yksi, haudutettu lohi, palsternakkapyree, pikku porkkana, vielä pienempi kesäkurpitsa ja sitten onnettoman seisoneita perunoita.

Taaskin jälkiruuat olivat parasta. Suklaata, sekä vaaleaa että tummaa, pulppusi kuin suihkulähteestä. Siihen dipattiin ananasta ja vaahtokarkkia. Kakkuja oli kolmenlaisia. Maisteluun osui marjakakku, jossa jopa lämpötilaerot pelasivat hyvin: kylmä kreemi tuntui vuorottelevan huoneenlämpöisen sokerikakun kanssa.

Brunssi maksoi 33 e. Kuohuviinilasilliselle tuli hintaa 10,50 e ja kahviannokselle 3,80 e. Niinpä loppusumma olikin kahdelta hengeltä 92,60 e, eli aika paljon. Venekuljetus kuului sunnuntaina hintaan.

Klippan, puh. (09) 7425 5590

Avoinna ma–pe 11.30–23, la 17–23, su 12–17

www.asrestaurants.com/FI/ravintolat/saaristo/

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi